kulttuuri / joulukuu 30, 2015 10:27 / päivitetty joulukuu 30, 2015 10:28
Jelena Gagarina
KUVA: Marina Tolstyh
Pukusuunnittelija Irina Porošina haluaisi perustaa Petroskoin matkailun infokeskuksen tiloihin kansallispuvun vierailukeskuksen.

Kahden vuoden aikana pukusuunnittelija ja Venäjän taiteilijaliiton jäsen Irina Porošina on esitellyt töitään Suomen eri kaupungeissa. Tänä vuonna hänen näyttelynsä on nähty esimerkiksi Imatrassa, Oulussa ja Varkaudessa.

Näyttely Varkaudessa avattiin lokakuun alussa Petroskoin ja Varkauden ystävyyssuhteiden 50-vuotisjuhlan merkeissä. Siinä esillä oli muun muassa pukuja, akvarellimaalauksia ja tekstiilejä. Nimenomaan Varkauden-näyttelyn jälkeen Porošinalle on syntynyt idea esitellä töitään myös Petroskoissa.

pääkirjoitus / joulukuu 29, 2015 16:15 / päivitetty tammikuu 12, 2016 08:23
Mikko Nesvitski

Päättyvä vuosi on suonut Karjalan tasavallalle sen verran uutisia ja tapahtumia, että niitä olisi vuorenvarmasti riittänyt useille alueille jaettavaksi. Yhtä paljon ei ole viime vuosina koskaan langennut tasavallalle, niin myönteisessä kuin kielteisessä mielessä. Ihmiset ovat saaneet keskusteltavaa ja media uutisoitavaa 24/7-tyyliin eli enemmän kuin liikaa.

kulttuuri / joulukuu 29, 2015 15:28 / päivitetty joulukuu 29, 2015 15:28
Jelena Gagarina
KUVA: Jevgeni Kazatšuk
Uudenvuoden pääkaupunki on koristeltu joulukuusilla ja LED-valoilla.

Venäjän uudenvuoden pääkaupungiksi valitussa Sortavalassa juhlatapahtumat alkoivat jo joulukuun alussa. Varsinaiset tilaisuudet käynnistettiin kuitenkin tämän viikon alussa. Yhteensä juhlaohjelmassa on yli 70 tapahtumaa.

Sortavalan piirihallinnon sosiaalialasta vastaavan Jelizaveta Tkatšovan mukaan nyt on vaikea arvioida, kuinka monta vierasta saapuu Sortavalaan uudeksivuodeksi.

kulttuuri / joulukuu 29, 2015 12:20 / päivitetty joulukuu 29, 2015 12:20
Ilona Veikkolainen
KUVA: Julia Veselova
Natalja Sinitskaja on kääntänyt kuudennen tarinan Tove Janssonin muumeista.
Natalja Sinitskaja on kääntynyt kuudennen tarinan Tove Janssonin muumeista.

Kuudes Tove Janssonin tarina muumeista on käännetty karjalan livvin murteeseen. Muumitata da meri ilmestyi Suomessa. Kirjan julkaisijana oli Karjalan Kielen Seura ja kääntäjänä oli Oma Mua -lehden päätoimittaja Natalja Sinitskaja.

Eräs lukija kirjoitti sattuvasti suosion syistä: ”Minusta karjalaksi käännetyt muumit ovat parempia kuin suomeksi käännetyt, sillä Natalja on tavoittanut muumeihinsa samaa muumimaisuutta kuin ruotsalaisissa muumeissa on.” Se on otettu Seuran sihteerin ja vapapuheenjohtajan Pertti Lammen tiedotteesta.

yhteiskunta / joulukuu 28, 2015 10:51 / päivitetty joulukuu 28, 2015 10:51
Sergei Karpov
KUVA: Julia Veselova
Sotahistorian professori Martti Turtola kiinnostui historiasta kouluvuosina. Hänen kotonaan oli paljon historiakirjoja, joita luettiin koko perheellä. Kuvassa Martti Turtola vierailulla Karjalan Sanomissa.

Vuodenvaihteessa valtiotieteiden tohtori ja sotahistorian professori Martti Turtola alkaa kirjoittaa uutta historiakirjaansa. Kirja kertoo Suomen marsalkasta ja maan kuudennesta presidentistä Gustaf Mannerheimista.

Uudesta teoksestaan Turtola kertoi Karjalan Sanomille käydessään Petroskoissa esittelemässä Sibelius-kirjansa.

— Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 150 vuotta Mannerheimin syntymästä. Pari vuotta sitten tein sopimuksen kustantajan kanssa, että kirjoitan kirjan Mannerheimista, Turtola sanoo.

piirit / joulukuu 24, 2015 12:13 / päivitetty joulukuu 24, 2015 12:13
Sergei Karpov
KUVA: Sergei Karpov
Suomalaisten osuus rajaliikenteestä Niirala—Värtsilä-rajanylityspaikalla on nyt noin 70 prosenttia. Se on lähes seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2014.

Matkustajamäärältään Niirala—Värtsilä-rajanylityspaikka on ollut tänä vuonna neljännellä sijalla Suomen ja Venäjän rajanylityspaikkojen joukossa. Kaikista vilkkain rajaliikenne on ollut Leningradin alueella.

— Marraskuun loppuun asti Värtsilän rajanylityspaikan kautta on liikkunut yli 1,4 miljoonaa ihmistä eli noin 4300 ihmistä vuorokaudessa. Se on neljä prosenttia vähemmän kuin vastaavalla kaudella vuonna 2014, Värtsilän tullipäällikkö Oleg Martynov toteaa.

petroskoi / joulukuu 22, 2015 09:40 / päivitetty joulukuu 22, 2015 09:40
Julia Veselova
Viime lauantaista liikennöidyt Lastotškan aamuvuorot eivät toistaiseksi ole tarpeeksi kysyttyjä. Junat kulkevat tällä hetkellä aika tyhjinä.

Lauantaina 19. joulukuuta ensimmäinen aamupikajuna Lastotška (Pääsky) lähti Petroskoista Pietariin. Ensimmäiseen vuoroon vain alle puolet paikoista oli myyty. Juna lähti kello 6.26 ja saapui perille kello 11.50. Samalla aikataululla kulki aamupikajuna vastakkaiseen suuntaan Pietarista Petroskoihin.

— Lastotškan iltavuoro on ollut suosittu Petroskoissa ja viikonloppuna se on ollut aina täynnä. Päätimme parantaa junaliikennettä entisestään, Lokakuun radan Petroskoin hallinnon varajohtaja Vladimir Trojanov sanoo.

kulttuuri / joulukuu 21, 2015 16:18 / päivitetty joulukuu 21, 2015 16:18
Julia Veselova
Turun kansainvälisessä Art Planet -kilpailuissa petroskoilainen Osennie uzory -tanssiyhtye esitti tataarilaisen ja venäläisen tanssin.

”Meitä ei kutsuta tavallisesti kilpailuihin”, sanoo petroskoilaisen Osennie uzory -tanssiyhtyeen johtaja Vera Lugovyh ja selittää:

— Teemme tanssikoreografiaa. Yleensä 40 vuotta täyttäneet tanssijat eivät enää osallistu kilpailuihin.

Kolme vuotta Osennie uzory (Syksyiset kuviot) on yrittänyt päästä johonkin kilpailuun. Kaikki yritykset jäivät turhiksi heti, kun kilpailujen järjestäjät olivat saaneet tietää tanssijoiden iän.

piirit / joulukuu 21, 2015 09:29 / päivitetty joulukuu 21, 2015 09:29
Sergei Karpov
KUVA: Vitali Golubev
Prääsän luistinradan rakentaminen maksoi 1,2 miljoonaa ruplaa, joista noin 300 000 saatiin kylän budjetista. Nyt kerätään rahaa katsomon rakentamista varten.

Toista vuotta Karjalan tasavallassa toimiva paikallisten aloitteiden tukiohjelma on osoittanut korkeaa tehokkuuttaan. Jos vuonna 2014 ohjelman avulla toteutettiin 19 hanketta 36:sta, niin vuonna 2015 toteutettiin reilut 40 hanketta 55:stä.

Ohjelman rahoitusmäärä on moninkertaistunut. Tänä vuonna hankkeiden keskimääräinen kustannusarvio oli noin puolitoista miljoonaa ruplaa.

piirit / joulukuu 16, 2015 08:48 / päivitetty joulukuu 16, 2015 08:48
Marina Tolstyh
Tänä lukuvuonna suomea luetaan Kostamuksen 1. koulun ekaluokalla kolme tuntia viikossa ja ylä-asteella oppitunteja on viikossa viisi.

Kostamuksen 1. koulun johtaja Natalja Fedotova mainitsee kolme asiaa, joista hän on ylpeä koulussaan. Nämä ovat englannin ja suomen kielen syvällinen opetus, tiivis yhteistyö suomalaisten kanssa sekä innokkaat opettajat ja koululaiset.

Oppilaat alkavat lukea suomea jo ala-asteella.