petroskoi / elokuu 28, 2015 16:06 / päivitetty elokuu 28, 2015 16:06
Anna Tarzalainen
KUVA: Dmitri Jerohin
Yhä enemmän petroskoilaisia haluaa istuttaa puita kotikaupunkiinsa.

Nopeasti rakennettava Karjalan pääkaupunki kaipaa viheralueita. Uusien rakennuksien ympärillä ei oikein näy puita eikä pensaita. Kuitenkin sekä kiinteistönhoitajat että asukkaat ymmärtävät, että istutukset ovat välttämättömiä asutusalueella.

Yhä enemmän petroskoilaisia haluaa istuttaa puita kotikaupunkiinsa. Monet yhteiskunnalliset järjestöt ja yrittäjät ovat istuttaneet puita vuosijuhlan tai jonkun muun merkkipäivän johdosta. Ajan myötä Petroskoihin on kasvanut kokonaisia ”nimikkokujia”.

piirit / elokuu 28, 2015 15:58 / päivitetty elokuu 28, 2015 15:58
Marina Tolstyh
KUVA: Marina Tolstyh
Karjalan kielen opettaja Nina Barmina on opettanut karjalan kieltä Nuosjärvellä, Prääsässä ja Vieljärvellä.

Vieljärven kylästä kotoisin oleva karjalan kielen opettaja Nina Barmina on asunut Nuosjärvellä 32 vuotta. Kylään Barmina tuli töihin Petroskoin yliopiston jälkeen, jossa historiallisessa tiedekunnassa hän opiskeli venäjän kielen, kirjallisuuden ja suomen kielen opettajaksi ja kääntäjäksi.

Karjalan kieltä ryhdyttiin opettamaan Nuosjärven koulussa vuonna 1989.

yhteiskunta / elokuu 28, 2015 09:32 / päivitetty elokuu 28, 2015 09:32
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Etnokulttuurikeskuksen Revennyh kottu -yhtye esiintyi vasta korjatulla näyttämöllä. Ensimmäinen vasemmalta on keskuksen johtaja Aleksei Tšaikin ja toinen oikealta on Veskelyksen taajaman johtaja Irina Pogrebovskaja.

Karjalan paikallisten aloitteiden ohjelman varoilla korjatun Veskelyksen etnokulttuurikeskuksen johtaja Aleksei Tšaikin haluaisi suunnata toimintansa muun muassa matkailun kehittämiseen. 

— Korjauksen jälkeen meitä ei enää hävetä ottaa vastaan turisteja. Meillä on esimerkiksi tiloja, joissa voimme tarjota heille lounaan, Tšaikin sanoo.

Keskuksella on ollut kokemusta matkailijoiden vastaanottamisesta. Keväällä siinä kävi kolme ryhmää koululaisia Moskovasta sekä myös suomalaisia. Matkailijat Petroskoista ovat vierailleet keskuksessa monta kertaa.

yhteiskunta / elokuu 27, 2015 14:43 / päivitetty elokuu 27, 2015 14:43
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Nuosjärven kirjaston pohjalta on avattu karjalainen pirtti -museonurkka. Pirttiin kokoontuu etupäässä paikallisia naisia. Ensimmäinen vasemmalta on kirjastonhoitaja Irina Pavlova.

Yli 20 vuotta kirjastossa työskennellyt Irina Pavlova pitää kirjaston nykyistä sijaintia edellistä mukavampana. Ennen kirjasto sijaitsi vanhassa puutalossa, jossa oli uunilämmitys. Nykyisessä kivirakennuksessa on sähkölämmitys, mutta kirjaston tilat kaipaavat entisestään korjausta.

— Kesällä lapsilukijoiden määrä kasvaa, koska ihmiset tulevat kesämökeilleen. Kirjaston supistuksesta ei ole toistaiseksi syytä puhua, Pavlova sanoo.

piirit / elokuu 27, 2015 12:12 / päivitetty elokuu 27, 2015 12:12
Marina Tolstyh
KUVA: Jelena Gagarina
Sorateitä Nuosjärven keskustassa ei ole peruskorjattu moniin vuosiin.

Karjalainen Nuosjärven taajama on muuttunut ajan myötä kesämökkikyläksi, jossa petroskoilaiset ja myös moskovalaiset viettävät mielellään kesäaikaa. Taajamassa asuu nykyään yli 400 asukasta, joista lapsia on 15.

Uutena lukuvuonna koulussa opiskelee vain viisi ala-asteen oppilasta. Muutamat lapset käyvät päiväkotia. Muut kuljetetaan Vieljärven kylän kouluun yli 23 kilometrin päähän kotipaikasta.

kulttuuri / elokuu 25, 2015 15:25 / päivitetty elokuu 25, 2015 15:25
Jelena Maloduševa
KUVA: Vladimir Zorin
Teoksessaan taiteilija Vladimir Zorin käyttää saamelaisia symboleja. Hän on käsitellyt niitä oman tuntemuksensa mukaan. Samankaltaisia symboleja käytettiin myös karjalaisessa kulttuurissa.

Taiteilija Vladimir Zorin edusti Karjalaa Suomen Lapissa. Hän oli yksi kahdestatoista taiteilijasta, jotka oli valittu osallistumaan Arctic Arts Week -tapahtumaan.

Joka vuosi Lapissa järjestetään Arctic Arts Week Symposium, johon tulee taiteilijoita ympäri maalimaa. Veistäjät, maalaajat ja muut taiteilijat tulevat Lappiin etsimään inspiraatiota pohjoisesta luonnosta ja tuomaan omaa luovaa puoltaan esille.

piirit / elokuu 25, 2015 10:46 / päivitetty elokuu 25, 2015 10:46
Sergei Karpov
KUVA: Jelena Kuznetsova
1990-luvulta alkaen suomalaiset ovat lujittaneet suomalaisjoukkojen asemia Kis-Kis-kukkuloilla ja saaneet ne jonkin verran kuntoon.

Sotahistorian matkailureitti on aikomus järjestää Kalevalan ja Kostamuksen piireissä Karjalan tasavallassa. Sotatie-niminen hanke käsittelisi jatkosodan aikakautta 1941—1944 ja kertoisi sotilaselämästä sodassa.

— Tehtävänä ei ole kertoa sotatoimista Uhtuan suunnalla. Haluamme tuoda etualalle ihmisaiheen eli kertoa suomalaisten ja neuvostosotilaiden arjesta, Karjalan matkailun infokeskuksen asiantuntija Sofia Haritonova sanoo.

piirit / elokuu 21, 2015 15:39 / päivitetty elokuu 21, 2015 15:39
Anna Tarzalainen
KUVA: ETNOKARJALA.RU
Festivaalin ohjelmassa on erilaisia tempauksia, ehdottomana suosikkina on maidonmaistajaiset.

Ensi viikonloppuna Aunuksen piirin Alavoisessa järjestetään seitsemännen kerran maitofestivaali, johon osallistuu paikallisia maidontuottajia. Festivaali pidetään kerran kahdessa vuodessa. Toissa vuonna se oli Mäkrässä.

Luonnon helmassa järjestetty festivaali houkuttelee paljon vieraita. Joka kerta juhlan ohjelma on melko samanlainen, mutta myös uusia tapahtumia järjestetään.

yhteiskunta / elokuu 20, 2015 12:55 / päivitetty elokuu 20, 2015 12:55
Sergei Karpov
KUVA: Sergei Karpov
Venäjän ja Kiinan tullit allekirjoittivat sopimuksen, jonka tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa tavaroiden hoitoa Venäjän ja Kiinan tulliasemilla.

Venäjän ja Kiinan tullit allekirjoittivat tullikäsittelyä ja –valvontaa koskevan sopimuksen Petroskoissa viime torstaina. Sopimuksen allekirjoitus oli Venäjän ja Kiinan tulliyhteistyötä käsittelevän työryhmän 7. istunnon huippukohta.

yhteiskunta / elokuu 20, 2015 09:27 / päivitetty elokuu 20, 2015 09:32
Marina Tolstyh
KUVA: Jelena Gagarina
Neitsyt Marian syntymän tsasounan restaurointitöitä Mangan kylässä tehdään yksityissijoitusten varoilla.

Korkealla mäellä seisovan Neitsyt Marian syntymän tsasounan kellotapulista avautuu lumoava näky Mangan kylään. Tsasounaa ympäröi kukkaniitty, jolla harvat lehmät ovat laitumella.

1700-luvulla rakennettu tsasouna kuuluu Karjalan tasavallan kulttuuriperintöluetteloon. Tsasouna on esimerkki Prääsän karjalaisten vanhan ajan tyypillisestä rakennustaiteesta. Kohde sijaitsee kansainvälisen Sinisen tien varrella, joka kulkee Karjalan eteläosassa, Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.