yhteiskunta / maaliskuu 28, 2017 09:15 / päivitetty maaliskuu 28, 2017 09:15
Ilona Veikkolainen
KUVA: Tapani Laaksomies
Veturi lempinimeltään Heikki lähtee höyryjunaretkelle Karjalaan ensi vuonna.
Veturi lempinimeltään Heikki lähtee höyryjunaretkelle Karjalaan ensi vuonna.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaan liittyen Nurmeksen höyryveturiyrittäjä Tapani Laaksomies on miettinyt museojunaliikennettä koko Karjalan radalle. Laaksomiehen hankkeen tavoitteena on ajaa höyryveturilla pitkin vanhaa Karjalan rataa, joka jatkuu pisimmillään Pietarista Ouluun.

Petroskoissa hankkeelle on jo väläytetty vihreää valoa. Toteutumisaika höyryjunaretkelle saattaisi hyvinkin olla vuosi 2018.

— Sortavalan museon johtaja kävi Nurmeksessa ihailemassa veturia ja toivotti sen tervetulleeksi vanhalle kotivarikolleen. Olen ollut yhteydessä Helsingin Matka-messujen

petroskoi / maaliskuu 27, 2017 15:22 / päivitetty maaliskuu 28, 2017 10:59
Sergei Karpov
KUVA: Ilona Veikkolainen
Tammikuussa 2017 Petroskoissa avatussa päiväkodissa on paikat 300 lapselle. Vuosina 2017—2018 otetaan käyttöön kolme uutta päiväkotia joko rakentaen tai ottaen rakennukset kaupungin omistukseen.
Petroskoin kaupunkipiirin sosiaalinen ja taloudellinen kehitys on tärkein kehityssuunta vuodelle 2017. Se korostui kaupunginjohtaja Irina Mirošnikin puheenvuorossa kaupunginvaltuuston istunnossa 22. maaliskuuta.
— Rakennamme Petroskoihin oloja talouden kehittämiselle ja sijoituksille eri talouden aloille. Yritämme nostaa budjetin tuloja ja optimoida budjettimenoja, Mirošnik kertoi.
blogit / maaliskuu 27, 2017 14:14 / päivitetty maaliskuu 27, 2017 14:14
Tatjana Berdaševa

Kalevala-eepos on aina ollut tärkeänä kirjana Karjalan tasavallassa. Helmikuun lopussa vietetään perinteisesti Kalevalan päivää. Kalevalaa pidetään pohjoisen seudun mahtavana runoelmana ja kansan tietosanakirjana. Sen merkitys on todella suuri. Ylistäen kaunokirjallista Kalevala-eeposta useat unohtavat kuitenkin yhä useammin kansanrunouden. Karjalaisten eeppinen runous on ”hyvin arkaainen maailman kansanperinteessä”, vaikka on mahdotonta sanoa, milloin se on syntynyt.

yhteiskunta / maaliskuu 24, 2017 12:28 / päivitetty maaliskuu 24, 2017 12:28
Ilona Veikkolainen
KUVA: IVAN STEPANOV
Kuudessa kuukaudessa kurssilaiset oppivat hoitamaan kasveja ja puita.
Kuudessa kuukaudessa kurssilaiset oppivat hoitamaan kasveja ja puita.

Kaksitoista vammaista ryhtyi opiskelemaan puutarhureiksi. Puolivuotinen kurssi sisältää viikoittain kolme harjoitusta. Kurssin ohjelman laatimiseen osallistui kaksi yrittäjää.

— He kaipaavat puutarhureita. Kurssin jälkeen yrittäjät ovat valmiita palkkaamaan ihmisiä töihin, Karjalan työllisyys- ja työvoimaministeriön työllisyysosaston päällikkö Juri Borisov sanoo.

— Vammaisten ammattikoulutus on vaikea homma. Aluksi psykologi keskustelee vammaisen kanssa ja selvittää hänen motiivejaan työhön.  Vammaisen on myös käytävä lääkärintarkastuksessa ennen koulutusta.

kulttuuri / maaliskuu 24, 2017 11:37 / päivitetty maaliskuu 24, 2017 11:37
Julia Veselova
Näyttely esittelee Venäjän alueiden kulttuurista monipuolisuutta ja konkreettisten tasavaltojen kansallista koloriittiä.

Perinteiset karjalaiset keramiikkalautaset, visakoivukupit ja räsymatot valloittavat nyt pariisilaisia. Venäläinen matkamuisto -näyttely houkuttelee joka päivä Venäjän ortodoksiseen hengelliseen kulttuurikeskukseen yli sata kävijää.

Pariisissa on esillä monipuolisia venäläisiä elinkeinoja.

koulutus / maaliskuu 24, 2017 09:15 / päivitetty maaliskuu 24, 2017 09:15
Anna Tarzalainen
KUVA: finnlectura.fi
Joulukuussa 2016 ilmestyi Suomen mestari 4 -oppikirja.

Suomen mestari -oppikirjasarjan neljäs osa on tarkoitettu nuorille ja aikuisille suomen oppijoille. Kirjassa käsitellään aiheita kuten työ ja työnhaku, tekniikka, tiede ja keksinnöt, Suomen maantiede, lapsiperheen arki sekä ihmisen elämänkulku. Kieliopin osalta Suomen mestari 4:ssä on keskitytty pääosin partisiippien ja lauseenvastikkeiden käsittelyyn.

talous / maaliskuu 23, 2017 13:46 / päivitetty maaliskuu 23, 2017 13:46
Marina Petrova

Karhumäen meijeri, Petroskoin suurkanala, Karjalan lihanjalostamo, Kontupohjan sikala, Prääsän turkistila ja Petroskoin likööri- ja viinatehdas olivat vielä pari vuotta sitten Karjalan suurimpia tuotantolaitoksia. Prääsän turkistila on kärsinyt vuosien kehittämisvajeesta, Karhumäen meijeri on nyt konkurssimenettelyssä ja muut tehtaat ovat seisokissa. Laitokset eivät pääse ulos talousvaikeuksista ilman valtion apua. Suuret velat haittaavat avustusten hakemista.

yhteiskunta / maaliskuu 23, 2017 11:26 / päivitetty maaliskuu 23, 2017 11:27
Julia Veselova
S7 käyttää Airbus- ja Boeing-lentokoneita. Laivaston keski-ikä on noin kahdeksan vuotta.

Tunnettu venäläinen S7-lentoyhtiö aloittaa huhtikuussa liikennöinnin Karjalan tasvalataan. S7 käynnistää lennot Petroskoista Moskovan Domodedovon kentälle.

Lentovuorot ovat kolme kertaa viikossa: tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Kone lähtee Moskovasta kello 7.55, saapuu Petroskoihin kello 9.35 ja lähtee takaisin Moskovaan kello 10.15.

yhteiskunta / maaliskuu 22, 2017 15:15 / päivitetty maaliskuu 22, 2017 15:15
Anna Tarzalainen
KUVA: Anna Tarzalainen
Tatu Sailaranta opiskelee historiaa Oulun yliopistossa sekä kirjoittaa artikkeleita historiasta ja politiikasta opiskelijalehteen.

Hyvinkäältä kotoisin oleva suomalainen vaihto-opiskelija Tatu Sailaranta pitää venäjän kieltä mukavana. Hän on tullut Petroskoin valtionyliopistoon viideksi kuukaudeksi parantamaan venäjän taitoaan. Sailaranta on päättänyt lukea venäjää, koska hän opiskelee historiaa, mm. Venäjän historiaa, Oulun yliopistossa.

— Minua kiinnostaa Venäjän historia, siksi haluaisin päästä tutkimaan maan historiaa alkuperäislähteistä. Uskon, että venäjän kielen taito parantaa työmahdollisuuksiani.

piirit / maaliskuu 22, 2017 09:25 / päivitetty maaliskuu 22, 2017 15:34
Marina Tolstyh
KUVA: Galina Remšu
Kalevalan hiihtomaratonin lähtöviivalle tuli 78 osallistujaa, joista 55 ilmoittautui maratonin täyden 100 kilometrin matkaan. Vain kaksi keskeytti hiihdon ennen maaliviivaa.

Kalevalan hiihtoviikko starttasi viime sunnuntaina kansainvälisestä Karjalan Satanen -hiihtomaratonista. Sen osallistujat hiihtivät klassisella tyylillä sata kilometriä päivässä.

— Maratonin jälkeen noin puolet osallistujista on jatkanut hiihtoaan vielä viisi päivää noin 300 kilometrin pituisella reitillä. Ladalla on nyt kuusi naista ja neljätoista miestä. Päivässä he hiihtävät noin 60 kilometriä, hiihtoviikon ja -maratonin järjestäjä Edgar Ozolin kertoo.