In the latest newspaper 28.07.2010
  

Karjalan päämies Nelidov keskittyy investointeihin ja talouteen

Uusi hallitus muodostuu lopullisesti vasta syksyllä
  

 

 

KARJALAN SANOMAT for sale

hotel Karelia – Petrozavodsk
(Gylling st. 2)
restaurant Suomi – Petrozavodsk
(Engels st. 13)
hotel Druzhba – Olonets
(Svirskih Divizij st. 5)
hotel Velt – Kalevala
(Sovetskaya st. 28 A)
hotel Piipun Piha – Sortavala
(Promyshlennaya st. 44)
hotel Kaunis – Sortavala
(Lenin st. 3)
hotel Skandinavia – Sortavala
(Sadovaya st. 28)
petrol station Aris – Vyartsilya
shopping center Jänismäki – Vyartsilya
hotel Prichal – Rabocheostrovsk
(Naberezhnaja st. 1)

Entinen Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov (vas.) ojensi Andrei Nelidoville rannekellon, jonka hän sai vuonna 1998 Vladimir Putinilta.

Marina Tolstyh
Karjalan Sanomat
Uusi Karjalan tasavallan päämies Andrei Nelidov aikoo avata tasavallan ovea investoijille ja kiinnittää enemmän huomiota kansalaisten sosiaaliturvaan.
– Tehtäväni on tehdä Karjalan tasavallasta alue, joka on auki investoinnille, joita on edullista sijoittaa talouden kehitykseen ja joita täällä odotetaan, päämies Nelidov sanoo.
Uusi päämies korostaa, että tasavalta ei kaipaa niitä investoijia, jotka haluavat hankkia meidän järviä, jokia ja maata. Hänen mukaansa Karjala odottaa sellaisia sijoittajia, jotka rakentavat varsinaisia tuotantolaitoksia, luovat uusia työpaikkoja ja maksavat veroja, joiden varoilla voi parantaa tasavallan asukkaiden elinoloja.
Karjalan päämies Nelidov sanoo, että kiireiset muutokset tasavallan hallituksessa tapahtuvat kahdessa lähiviikossa. Hallituksen lopullinen rakenne on suhteellisen selvä vasta syksyn alussa.
– Hallituksen muodostaminen on oikein vastuullinen asia. Tässä kohdistumme ihmisiin, jotka ovat saaneet työkokemustaan juuri tasavallassa, Nelidov täsmentää.

  

 

 

  

Lahjonnan vastaista rokotetta etsimässä

Pereplesnin ei tohtinut antaa vihjeitä presidentille
  

Karjalan lainsäädäntökokouksen puhemies Aleksandr Pereplesnin kertoi lehtimiehille Kremlissä pidetystä lainsäätäjien neuvoston istunnosta, johon hän oli osallistunut. Alueiden edustuselinten johtajien ja Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin tapaamisen aihe oli enemmän kuin ajankohtainen – taistelu lahjontaa vastaan.
– Kansalaiset, virkamiehet ja jopa itse lahjontaan sekaantuneet henkilötkään eivät ole tyytyväisiä siihen, miten tätä taistelua käydään. Se ei ole tuottanut tyydytystä, Pereplesnin kommentoi vedoten presidentin mielipiteeseen.
Pereplesnin kertoi muiden sellaisten alueiden työkokemuksesta, joilla paikallisia lakeja hyväksytään yhdessä lain alaisten säädösten kanssa. Ei ole salaisuus, että ministeriöiden ja hallintojen määräyksissä lain käytöstä sattuu usein sellaisia normeja, jotka tekevät tyhjiksi lainsäätäjien yritykset muuttaa tilannetta parempaan päin.
Pereplesnin lupasi, että muiden alueiden esimerkkiä aletaan noudattaa Karjalassa jo syksyllä.
Antonina Käbeleva

  

 

 

  

Elintarvikkeiden hintataso pysyy kohtuullisena

Karjalan talousministeriö teki kulutusmarkkinoiden tutkimusraporttinsa puolivuotiskaudelta
  

Kesäkuun lopussa naudan- ja sianlihan hinta on pysynyt Petroskoissa kohtuullisena eräisiin Luoteis-Venäjän kaupunkeihin verrattuna. Mikko Ollikainen

Oleg Gerasjuk
Karjalan Sanomat
Karjalan tilastokomitean tietojen mukaan tammi-kesäkuussa inflaatio tasavallan kulutusmarkkinoilla ylitti viisi prosenttia mutta supistui viimevuotisista saman ajan luvuista vähän yli neljä prosenttia. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla elintarvikkeiden hintataso kasvoi viime joulukuusta 6,4 prosenttia, muiden tavaroiden osalta hinnannousu oli 1,6 prosenttia. Maksulliset palvelut kallistuivat lähes kahdeksan prosenttia. Karjalan talousministeriön varajohtajan Semjon Manuilovin mukaan puolessa vuodessa on kasvanut huomattavasti tattariryynien, juustojen ja voin hinta.
– Huonon sadon vuoksi vuonna 2009 koko Venäjällä oli puutetta tattarista. Sen takia tattariryynien hinta ponnahti Karjalassa puolessa vuodessa yli viidenneksellä, varatalousministeri Semjon Manuilov selostaa.
Raakamaidon hinnannousu kotimaan markkinoilla ja juustojen tuontihinnan kallistuminen johtivat siihen, että voin hinta kasvoi puolessa vuodessa yli kuusi prosenttia ja kovajuustot kallistuivat noin 11 prosenttia.
Karjalassa ei tuoteta juustoja ja toimitetaan niitä tasavallan ulkopuolelta lähinnä kotimaastaan.

  

 

 

  

Karjalan ex-varapääministerille esitettiin syytös

  

Liekö ollut sattuma vai ei, mutta syytös Karjalan entiselle varapääministerille, entiselle terveysministerille Valeri Boinitshille esitettiin 21. heinäkuuta, uuden tasavallan päämiehen virallisen virkaan astumisen päivänä.
Tasavallan sisäministeriön tiedotusosaston informaation mukaan korkea-arvoiselle virkamiehelle on esitetty syytös kuudesta rikoksesta. Syytökset nojaavat Venäjän rikoslakikokoelman pykäliin lahjusten otosta, lahjusten antamisesta viranomaiselle tahallisista laittomista toimenpiteistä, valtuuksien väärinkäytöstä ja valtuuksien ylittämisestä.
Vakavin syytös on esitetty rikoslakikokoelman 290. pykälän 4. osan nojalla. Se koskee lahjusten ottoa ja siitä seuraa vapausrangaistus 7:stä 12 vuoteen.
Viime aikoina korkeassa asemassa Karjalan hallituksessa olevaa virkamiestä on mainittu tavallisesti kohua herättäneiden rikosasioiden yhteydessä. Yksi niistä koski pietarilaista Baltic service systems (BSS) -lääkeyhtiötä, jolle näytettiin vihreätä valoa Karjalan valtiontilausten markkinoilla.
Tasavallan apteekkilaitoksiin oli lähetetty ministerin allekirjoittama kirje, jonka mukaan BSS-yhtiöltä piti vastaanottaa lääkkeitä, joiden kelpoisuusaika oli lyhyt.
Antonina Käbeleva

  

 

 

  

Suurriistan sallittu pyyntimäärä lisääntyy

Syysmetsästyskausi alkaa samoihin aikoihin kuin edellisvuonna
    

Metsästyskomitean istunnossa vahvistettiin syysmetsästyksen aikoja. Mikko Ollikainen

Oleg Gerasjuk
Karjalan Sanomat
Karjalan metsästys- ja riistanhoitokomitea toimii edelleen viimevuotisten metsästyssääntöjen mukaan. Uudet säännöt ovat paraikaa käsittely- ja sovitteluvaiheessa. Moskova on määrännyt metsästysajat jokaiselle alueelle, mutta paikalliset metsästyskomiteat saavat siirtää metsästyskauden aloittamisen kahdella viikolla suuntaan tai toiseen. Syysmetsästys alkaa tasavallassa elokuun 10. päivänä ja kestää helmikuun loppuun.
Paikallisviranomaiset ottavat huomioon karhun biologiset ominaisuudet ja katsovat parhaaksi siirtää petoeläimen metsästyskautta kymmenellä päivällä eteenpäin koska silloin karhun turkki on parempi ja liha maukkaampi.
– Maakarhun syyspyyntikausi alkaa kymmentä päivää myöhemmin säännöissä määrätystä ajasta myös palonaran kauden takia. Karhun syyspyynti kestää joulukuun viimeiseen päivään saakka. Sen sijaan karhun kevätpyyntikausi pitenee ja jatkuu kesäkuun alkuun asti, Karjalan metsästyskomitean riistanhoito-osaston päällikkö Jegor Ryppijev valottaa.

    

 

 

    

Uhkapeliluolien toiminta jatkuu uuden kilven varjolla

    

Oleg Gerasjuk
Karjalan Sanomat
On kulunut vuosi siitä lähtien kun maassamme astui voimaan pelipankkien ja sentyyppisten huvilaitosten toimistojen toimintaa rajoittava laki. Suurin osa pelipankeista on lopettanut huvitoimintansa, mutta eräät eivät kieltäytyneet uhkapelien järjestelystä. Kasinot ja muut pelihuoneet toimivat nykyisin arpajaistoimistojen kilven alla käyttäen peliautomaatteja muistuttavaa laitteistoa.
– Arpajaistoimintaa säännöstelevässä laissa ei ole tarkkaa määritelmää, mikä on arpajaislaitteisto. Laki määrittelee arpajaiset peliksi, joka ei kuulu uhkapelien joukkoon. Uhkapeliluolien järjestäjät ovat käyttäneet hyväkseen lainsäädännön puutteita ja ristiriitoja, Karjalan verohallinnon varajohtaja Vjatsheslav Masalkin pahoittelee.
Hänen mukaansa uhkapeliteollisuuden tutkimus on osoittanut, että sen järjestäjät keksivät yhä uusia lainsäädännön kiertoteitä myös Internetin avulla.
Sisäministeriö reagoi siihen kehittelemällä menetelmiään ja tarkastelutapojaan laittoman toiminnan estämiseksi. Verohallinto asetti nettisivulleen puhelinnumeron, johon asukkailta tuli viime heinäkuusta lähtien yli 200 pelipankkien laitonta toimintaa koskevaa soittoa.

    

 

 

    

Petroskoin rautatieasema on tasavaltaa vanhempi

Ensimmäinen juna saapui Karjalaan 95 vuotta sitten
    

Nykyinen rautatieasema rakennettiin Petroskoin keskustaan 55 vuotta sitten. Mikko Ollikainen

Petroskoin asema on ilmestynyt rautatiekartalle Pietari–Murmansk -radan rakentamisen yhteydessä. Ensimmäinen juna saapui asemalle vuonna 1915. Tänä vuonna asema täyttää 95 vuotta. Alussa junat tulivat etelästä ja kuljettivat tavaroita. Ensimmäisiä matkustajia Petroskoihin juna kuljetti vuoden kuluttua. Koko aikana asemalla on ollut sama nimi kuin kaupungillakin. Vain sodan aikana, kun Karjalan pääkaupunki oli suomalaisten miehittämä, aseman nimi oli Äänislinna.
Nykyinen rautatieasema rakennettiin Petroskoin keskustaan 55 vuotta sitten, minkä jälkeen kaupungissa oli kaksi asemaa: toisessa hoidettiin matkustajien ja toisessa tavaroiden kuljetuksia. Nykyään niiden lisäksi Petroskoissa on myös Golikovkan ja Tomitsyn asemat.
– Petroskoin rautatieasema on parhaillaan Lokakuun radan suurimpia. Asemalla on yli viisikymmentä sivuraidetta, Petroskoin aseman johtaja Valeri Vizir kertoo.
Asemalla sen työntekijät lajittelevat saapuvia tavaravaunuja, lastaavat ja purkavat vaunuja.
Darja Trofimova

    

 

 

    

Nuorten kiinnostus huumeisiin on sammumassa

Huumeidenvastainen ohjelma ehkäisee päihteiden käyttöä erityisesti nuorten keskuudessa
    

Ehkäisevän päihdetyön laatiminen on todella tärkeä. Huumausaineiden leviäminen horjuttaa kansan hyvinvointia. Mikko Ollikainen

Ilona Veikkolainen
Karjalan Sanomat
Petroskoin kaupunginhallituksen virkailijat käsittelevät huumeidenvastaisen ohjelman uutta vaihetta. Huumausainepolitiikan tehostamista koskevan päätöksen mukaan huumausaineiden vastaista työtä jatketaan vuonna 2005 hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Ohjelman uusi vaihe sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään päihteiden kysyntää. Nyt virkamiehet pohtivat ohjelman rahoitusta. Petroskoin lastensairaalan ylilääkärin Jelena Aksentjevan mukaan ohjelman ensimmäisen vaiheen jälkeen huumausainetilanteessa on tapahtunut muutoksia. Tärkein niistä on päihteiden käyttäjien määrän vähentyminen.
– Huumeidenvastaiseen ohjelmaan tarvitaan korjauksia. Sen rahoitusta pitäisi ehdottomasti lisätä. Ohjelman puutteet ja epäkohdat ilmenevät aina hiv: in ja hepatiitin uusien tapausten kasvussa. Huumeiden leviäminen horjuttaa kansan hyvinvointia. Sen takia ohjelman laatiminen on todella tärkeää, ylilääkäri sanoo.

    

 

 

    

Mosaiikkimaista lubok-Kalevalaa Jyväskylään

Petroskoilainen Vladimir Fomin odottaa jännittyneenä 12. näyttelyään Suomessa
    

Vladimir Fomin esittelee Jyväskylässä 50 tauluaan sarjoista Kalevala, Pohjolan sadut, Peer Gynt ja Florida.

Mikko Nesvitski
Karjalan Sanomat
Petroskoilainen lubok-taiteilija Vladimir Fomin jännittää uuden Suomen-näyttelynsä edellä. Hän on esiintynyt Suomessa toistakymmentä kertaa, mutta Jyväskylässä järjestettävä arkkitehtien ja rakentajien kokous antaa nyt uutta väritystä ja lisää haastetta näyttelylle, joka avautuu 6. elokuuta Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
– Avajaisiin on tiedossa erityistä yleisöä, yli 150 arkkitehtia ja rakentajaa, joille taide on hyvinkin läheistä, Fomin sanoo.
Fominin työt ovat lukuisia yksityiskohtia sisältäviä värikkäitä maalauksia. Ne edustavat venäläistä lubok-tyyliä, johon hän on sulauttanut suomalais-ugrilaista ja avantgardismin perinnettä.
– Värien avulla luon jotain kellosepän työn tapaista, hän havainnollistaa.
Jyväskylään Fomin tuo lähes 50 maalausta eri vuosien sarjoista. Tunnetuimmat ja esitetyimmät sarjat ovat Pohjolan sadut, Peer Gynt ja Florida. Näyttävimmin on edustettuna Kalevala.
– Kalevala on mielleyhtymien kerä, jota voi purkaa loputtomiin, Fomin tunnustaa.

    

 

 

    

Kiusaus ylivoimainen ja meininki rento

Kuhmon Kamarimusiikkijuhla kiehtoo vääjäämättömästi taiteilijoita ja kuuntelijoita
    

Pekka Kuusisto ja Iiro Rantala kokosivat viime keskiviikon konsertin jälkeen yleisönsä Lammasjärven rannalle laulamaan Kainuun maakuntalaulun. Arto Tulima / Kuhmon Kamarimusiikki

Tämä kesä on 41. vuosi Kuhmon Kamarimusiikkijuhlan historiassa. Vähäisestä alusta kaikki sukeutui lopulta suureksi. Seppo Kimanen oli alkuvoimainen suurten näkyjen mies. Hänen ideansa oli perustaa musiikkijuhla seudulle, missä suurkaupunkeja vaivaava melu ei häiritse. Kuhmon korpimaat olivat kuin valettu sellaiseen.
Työtoverikseen hän sai heti alkuvaiheessa tarmokkaan kuhmolaisen kielten lehtorin Tuulikki Karjalaisen. Vapaaehtoinen satapäinen kyläläisten joukko tuli mukaan. Tietenkin alussa oli vaivoja ja vaikeuksia, mutta peräänantamaton joukko selviytyi voittajana.
Nykyään kesäisin vietettävä pariviikkoinen musiikkijuhla vetää kaukaiseen korpikylään valtavasti yleisöä sekä kansainvälisesti tunnettuja taiteilijoita, säveltäjiä ja musiikkitiedemiehiä. Useat heistä palaavat uskollisesti vuodesta toiseen näille juhlille. Mikä kumma heitä kiehtoo ja viekoittelee?
Yleisesti puhutaan Kuhmon hengestä. Lumoava luonto, valkeat yöt, sanoin kuvaamaton hiljaisuus, loistava musiikillinen ympäristö – siinä suurenmoiset puitteet niin yleisölle kuin taiteilijoillekin.
Veikko Huotarinen

    

 

 

    

Gorka edistää liikunnan ja urheilun kehitystä

    

Valmentajat opettavat lapsille rullaluistelua Gorka-keskuksessa.

Vapaa-aikakeskus Gorka tarjoaa Petroskoin asukkaille mahdollisuuden harrastaa taitoluistelua, laskettelua ja lumilautailua. Sen lisäksi keskus toteuttaa aktiivisesti sosiaaliohjelmia. Tänä vuonna keskuksessa on järjestetty kilpailuja ja urheilujuhlia toimintarajoitteisille lapsille. Nyt kesäaikana siellä toimii koululaisten kesäleiri. Pätevät valmentajat harjaannuttavat lapsia tenniksenpeluussa ja opettavat luistelemaan rullaluistimilla. Kokeneet kasvattajat ja opettajat ohjaavat lasten liikunta- ja luomistyötunteja.
Keskus laajentaa toimintaansa. Parhaillaan sinne rakennetaan uutta lumilautailurinnettä, jonka pituudeksi tulee 400 metriä ja korkeudeksi 60 metriä. Keskuksen perustajan Vasili Timakovin mukaan siellä voidaan pitää Karjalan ja Venäjän tason kilpailuja.
Kesäisin on käytössä tenniskenttä ja toimii urheiluvälinevuokraamo. Kesäkuussa kunnostettiin keskuksen pihamaa ja valmistui paikoitusalue kahdellesadalle autolle.
Gorka haluaa nyt yhdessä Petroskoin pyöräilyklubin kanssa kehittää pyöräilyurheilua kaupungissa.
Katja Koskela

    

 

 

    

Vaikeuksien ei saa antaa horjuttaa elämänuskoa

Vastoinkäymiset ovat opettaneet Zoja Mämmijevalle uusia elämänarvoja
    

Zoja Mämmijeva on tavannut paljon hänelle tärkeitä henkilöitä, jotka opettivat häntä elämään vaikeuksia pelkäämättä. Ilona Veikkolainen

Ilona Veikkolainen
Karjalan Sanomat
Essoilan asukkaan Zoja Mämmijevan talo seisoo Säämäjärven rannalla. Kaksikerroksisessa talossa on hiljaista ja valoisaa. Kaksi kissaa torkkuu sohvalla. Zoja Mämmijeva katsoo ulos ikkunasta odottamassa naapuria. Hänen kanssaan iäkäs nainen juo teetä ja kuuntelee kylän viimeisiä uutisia. 86-vuotias Mämmijeva itse käy ulkona harvoin. Vaikeat nuoruusvuodet ovat ainiaaksi horjuttaneet naisen terveyden. Kuitenkin hän pitää mielensä korkealla.
– Elämäni aikana olen tavannut niin paljon minulle tärkeitä vaikuttavia henkilöitä ja elämänuskon antajia, että olen oppinut voittamaan vastoinkäymiset. Elämä ei hellitellyt minua vaan tarjosi koettelemuksia, iäkäs nainen sanoo.
Zoja Mämmijevan lapsuusvuodet omakotitalossa Ala-Salmessa ovat muistissa täynnä valoa ja kirkkaita värejä.
– Äitini kuoli, kun minä olin vasta vuoden ikäinen. Tähän asti minä en tiedä, mistä syystä hän kuoli.

    

 

 

    

Kuka olet, Louhi?

Louhen piirissä halutaan pitää joka vuosi Louhi – Pohjolan emäntä -juhlaa
    

Nadezhda Jakkonen oli Louhena Pohjolan emäntä Louhi -juhlassa. Margarita Kemppainen

Gubernija-lehdessä ilmestyi artikkeli ”Louhen päivä vai oluen päivä? Ortodoksit vastustavat Louhi – Pohjolan emäntä -juhlaa”. Kirjoituksen mukaan Louhen kirkon pappi Antatoli oli sanonut uskonnollisten yhdistysten istunnossa, että häntä huolestuttaa Kalevalan kultti. Karjalan hiippakunnan edustajat sanoivat, etteivät he ole Kalevalaa vastaan, mutta heitä ei miellytä konkreettinen elokuussa Louhella pidettävä juhla, jonka päähenkilönä on vanha tietäjäakka. Eräät toisetkaan Karjalan papit eivät tahdo, että tuollainen keinotekoinen juhla olisi olemassa.
Juhlan järjestäjät taas sanovat, että se on vain Louhen taajaman juhla, jossa elvytetään kansallisia perinteitä ja järjestetään kilpailuja, joissa naiset näyttävät ruoanlaitto- ja käsityötaitojaan.
Käännyimme kieli-instituutin asiantuntijoiden, Kalevala-eepoksen tutkijoiden puoleen. Kysyimme, onko Louhi todella vain pahan päähenkilö ja onko hänen nimelleen omistettu juhla keinotekoinen eikä siitä ole mitään hyötyä.
– Pitää sanoa, että Louhi on ensinnäkin pohjoisen suvun emäntä. Kalevalassa on kuvattu suvut, jotka ovat toinen toistaan vastaan, sanoo kansanrunouden tutkija Valentina Mironova.
Jelena Migunova

    

 

 

    

Venäjän kieli vei amerikkalaiset Kintahankylään

    

Venäjän kielen tuntien lisäksi amerikkalaisille opiskelijoille oli järjestetty monipuolista kulttuuriohjelmaa. Aleksandr Perepjolkin

Tämän kesän Kintahankylän huumorijuhlassa herätti huomiota eräs nuorisoryhmä. Nuoret kommentoivat muita vilkkaammin juhlatapahtumia ja tekivät sen vieläpä englanniksi. He olivat opiskelijoita Minnesotan ja Washingtonin osavaltioiden Duluthin ja Seattlen korkeakouluista ja olivat saapuneet Petroskoihin opiskelemaan venäjää Karjalan kasvatusopillisen akatemian järjestämille kursseille.
– Korkeakoulumme ovat jo useina vuosina vaihtaneet opiskelijaryhmiä. Nuoria amerikkalaisia saapuu meille kesäloman aikana kuukaudeksi saamaan kielikylpyä, ja meidän opiskelijoita vierailee Amerikassa yhtä kauan. Tänäkin kesänä täällä on ryhmä amerikkalaisia, yksi projektin petroskoilaisista koordinoijista, kasvatusopillisen akatemian englannin kielen laitoksen johtaja Vadim Pavlov kertoi.
Kielen oppimista auttaa se, että näkee paljon uutta ja tutustuu kaupungin historiaan ja kulttuuriin. Siksi opintojen lisäksi amerikkalaisille opiskelijoille oli järjestetty monipuolista kulttuuriohjelmaa.
Valeri Sidorkin

    

 

 

    

In Memoriam

Santra hurmasi lauluillaan, tiedoillaan ja taidoillaan

Remsujevan veroista karjalaisen perinteentaitajaa ei enää ole
    

Santra punukkansa Iron seurassa. Markku Nieminen/Juminkeko

Vienan Karjalan etevin suullisen perinteen taitaja Santra Remsujeva siirtyi 96-vuotiaana tuonilmaisiin kotonaan Vuokkiniemessä heinäkuun 16. päivänä. Hän syntyi Jyrin päivänä 6. toukokuuta 1914 suureen perheeseen. 1920-luvun alun Vienan levottomuuksien aikana hän joutui satojen muiden kyläläisten kanssa siirtymään pakolaisena Suomen puolelle, josta perhe pääsi palaamaan parin vuoden perästä takaisin kotiseudulleen.
Jo 17-vuotiaana hän avioitui ja lähti metsätöihin. Sodan aikana hän oli evakossa Arkangelin alueella suomalaisten ja saksalaisten vallattua läntisen Vienan. Rauhan tultua hän palasi kotiseudulleen ja avioitui kolmannen kerran. Ensimmäinen puoliso kuoli jo ennen sotia ja toinen kaatui talvisodassa. Aikuisiksi hän kasvatti kahdeksan lasta.
Jo lapsena Santra oppi valtavan määrän lauluja enimmäkseen ämmöltään Nastolta, joka hänen kertomansa mukaan aina lauloi. Satuaarteistonsa hän peri pääosin ukoltaan Kyyrö-Matilta.
Markku Nieminen