lisää lehdessä

Petroskoi ja UNICEF solmivat yhteistyösopimuksen

Uusi lastensuojeluohjelma käynnistyy ensi vuonna

Nikolai Ljovin (vas.) ja Bertran Beinwell ovat tehneet sopimuksen, jonka tavoitteena on järjestää lasten elinolot mahdollisimman hyviksi. Mikko Ollikainen

Ilona Veikkolainen
Karjalan Sanomat
Petroskoissa vieraillut YK:n UNICEF:in lasten säätiön edustaja Bertran Beinwell ja kaupunginjohtaja Nikolai Ljovin ovat solmineet sopimuksen yhteistyöstä. Sen tavoitteena on järjestää lasten elinolot mahdollisimman hyviksi. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. Se puolustaa lasten oikeuksia ja perustarpeita.
Petroskoi on Venäjän kahdeksas kaupunki, jossa UNICEF tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa ja seuraa lasten oikeuksien toteuttamista Karjalassa YK:n sopimuksen mukaan.
Virallisen vierailun aikana Bertran Beinwell kävi Petroskoin sosiaalisissa laitoksissa ja koulussa nro 34, jossa UNICEF: in tuella on toteutettu Inklusiivinen koulu -hanke. Beinwell on sitä mieltä, että Petroskoissa on riittävästi lastensuojeluun erikoistuneita laitoksia ja hyvin koulutettuja asiantuntijoita. Lastensuojeluun liittyviä ongelmia ei ole ratkaistu täydessä määrin.
– Petroskoissa on aivan samanlaisia ongelmia, kuin muissa Venäjän kaupungeissa. Vanhemmilta usein riistetään vanhempien oikeudet ja vammaislasten oikeuksia rikotaan, Bertran Beinwell sanoo.

Hintojen nousu ei pelastanut johdinautoja

Kesäksi johdinautot siirtyvät Petroskoin kaupungille

Kertalipun hinnan nostamisen jälkeen johdinautojen suosio on laskenut huomattavasti. Julia Veselova

Darja Trofimova
Karjalan Sanomat
Kevään loppupuolella Petroskoin johdinautohallinto menee konkurssiin. Tämä vuosi alkoi siitä, että Petroskoin johdinautojen kertalippujen hinta nousi. Nyt kaupunkilaiset matkaavat johdinautolla 15 ruplalla. Mutta tämä toimenpide ei pelastanut yritystä häviämisestä. Lähikuukausina yritys siirtyy kaupungille, minkä jälkeen aiotaan perustaa Kaupungin liikenne -kunnallisyritys. Kaikki työntekijät kuitenkin säilyttävät omat työpaikkansa. Viranomaiset varmistavat, etteivät johdinautot katoa kaupungin kaduilta, vaan aikataulu sekä reitit muuttuvat.
– Nykyään hallinto on velkaa noin 90 miljoonaa ruplaa. Se, että se nosti hintoja vuoden alussa, ei tuonut voittoa. Nyt me pohdimme uudistuksia ja muutoksia, miten parantaa tilannetta yrityksellä, kaupungin liikennehallinnon päällikkö Roman Vanko kertoo.
Kaupunginhallitus on valmis kaikkeen säilyttääkseen johdinautot, koska kaupungin asukkaat eivät kuvittele Petroskoita ilman niitä. Liikennehallinnon päällikön mukaan uusi yritys tulee hoitamaan johdinautoliikenteen lisäksi myös linja-autokuljetuksia. Tehtävänä on järjestää työ niin, ettei yritys kärsisi tappioita.

Rakennussäännöt saavat moitteita

Petroskoilaiset vaativat viheralueiden säilyttämistä ja kehittämistä

Pushkinin muistopatsaan viereinen puistikko on rakentamisuhan alainen. Mikko Ollikainen

Marina Petrova
Karjalan Sanomat
Missä ja mitä saa rakentaa Petroskoissa, nyt otetaan selville kaupungin rakentamis- ja maankäyttösäännöistä. Säännöt vastaavat Venäjän uuden rakennuslain vaatimuksia. Niiden puutteessa ei saa myöntää maatontteja eikä rakennuslupia kaupungin alueella. Petroskoin rakentamis- ja maankäyttösäännöt on tehty kaupungin kehityssuunnitelman perusteella. Ne määräävät, mitä saa rakentaa jossakin kaupungin osassa.
– Petroskoi jaettiin 32 rakennusalueeksi, jokaiselle määrättiin mitä rakennuskohteita saa rakentaa, kuinka monta kerrosta saa olla rakennus, minkä suuruinen rakennustontti tulee myönnettäväksi, mihin paikkaan tarvitaan urheilukohteita tai viheralueita, Petroskoin kaupungin pääarkkitehti Jevgeni Tajev kertoo.
Sääntöjen mukaan Petroskoin viheralueet, puistot ja rannan läheiset alueet käsittävät 50 prosenttia kaupungin pinta-alasta. Asuntotuotannon kehittämiseksi saa käyttää 19 prosenttia kaupungin aluetta ja sama määrä käytetään teollisuuden ja kunnallistalouden tarpeisiin.

Väestö valittaa tavaroiden huonoa laatua

Kuluttajaoikeusten rikkomuksia paljastuu eniten kaupan ja kunnallistalouden alalla

Suurin osa kuluttajien valituksista koskee kodinkoneiden huonoa laatua. Mikko Ollikainen

Marina Petrova
Karjalan Sanomat
Kuluttajien oikeuksia rikotaan eniten kaupan ja kunnallistalouden aloilla. Ihmiset valittavat vaatteiden, kenkien ja kodinkoneiden huonoa laatua. Kunnallistalouden myöntämien palvelujen laatu myöskään ei vastaa kuluttajien odotuksia. Kuluttajien valitusten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 2000 Petroskoin kaupunginhallituksen kuluttajaoikeuksien suojeluosasto otti vastaan noin 2 000 valitusta. Vuonna 2009 valituksia oli yli 4 000.
– Kulutusluottojärjestelmän kehittäminen on myötävaikuttanut väestön ostokyvyn kasvuun. Sen lisäksi kuluttajien tietoisuus on parantunut ja nyt he pyrkivät puolustamaan oikeuksiaan, Petroskoin kaupunginhallituksen kuluttajaoikeusten suojeluosaston päällikkö Tatjana Shirkova selittää.
Shirkovan mukaan joskus kuluttajien valitukset eivät ole perusteltuja. Ihmiset tekevät harkitsemattomia ostoksia ja yrittävät sitten palauttaa ostamiaan tavaroita takaisin kauppaan. Esimerkiksi kuluttajat lakkaavat pitämästä nauhurin väristä tai ostettu jääkaappi ei mahdu varattuun paikkaan.
– 70 prosentissa tapauksista kuluttajien valitukset pidetään perusteltuina ja ne hyväksytään, Shirkova kertoo.

Suojärven tehdas myydään

Kontupohjan kombinaatti vapautuu tappiollisesta tuotantolaitoksesta

Suojärven kartonkitehdas oli erityisen käsittelyn aiheena tasavallan hallituksen istunnossa 26. helmikuuta. Keskusteluja kartonkitehtaan myynnistä on käyty jo pitkään, mahdolliset investoijat ovat muuttuneet monta kertaa, mutta tehdas kuluu edelleenkin Kondopoga-yhtiölle.
Yhtiön johtajien neuvoston puheenjohtajan Viktor Tolstovin tiedottaman mukaan kysymys kombinaatin tuotantoalaan kuulumattoman kartonkitehtaan myynnistä on jo ratkaistu. Kaupat on määrä viedä päätökseen toukokuussa, ja Suojärven kartonkitehdas siirtyy pietarilaisen Avtomatizatsija-yhtiön omistukseen.
Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatti hankki Suojärven tehtaan vuonna 2004 ja sijoitti tuotannon uudistukseen 67 miljoonaa ruplaa. Vuonna 2007 kartongin tuotanto oli noussut 7 000:sta 30 000 tonniin. Tolstov sanoi, että tehdas tuottaa hyvälaatuista aaltokartonkia, jota ennen jouduttiin ostamaan Suomesta.
Ongelma on vain siinä, että yhtiö tarvitsee vuodessa suunnilleen 4 000 tonnia tuota kartonkia. Lisäksi tuotantomäärän noususta huolimatta tehdas ei ole pystynyt kehittymään kannattavaksi.
Tolstov jatkoi, että finanssikriisi on lyönyt kipeästi itseään kombinaattia, joka päätti viime vuoden tappioin.
Antonina Käbeleva

Asuntokannan tarkastusvirasto teki vuosiraporttinsa

Lumikuormat puhdistetaan ensisijaisesti ränsistyneistä puutaloista, joiden kattorakenne saattaa hajota vanhuuttaan. Mikko Ollikainen

Oleg Gerasjuk
Karjalan Sanomat
Tasavallan asukkaat ovat yhä enemmän esittäneet tyytymättömyytensä asuntojen kunnossapidon ja myönnettävien kunnallispalvelujen huonon laadun suhteen. Asuntokannan tarkastusvirasto sai viime vuonna 1640 vaatimusta. Anomusten määrä lisääntyi viidenneksellä toissavuotisesta. Suurin osa vaatimuksista on tullut Petroskoista, Karhumäen, Segezhan ja Sortavalan piireistä.
– Lähes puolet anomuksista koskee moniasuntoisten talojen teknistä huoltoa ja kerrostalojen yhteistilojen kunnossapitoa, tasavallan asuntokannan tarkastusviraston johtaja Aleksandr Muhin valottaa.
Hänen mukaansa yhä enemmän asukkaita esittää kysymyksiä, jotka liittyvät asuntolainsäädännön tulkintaan ja nimittäin asunnonhaltijoiden yhtiöiden perustamiseen ja asuntokannan peruskorjaukseen.
Kolmisensataa henkilöä on esittänyt vaatimuksensa kunnallispalvelujen huonon laadun suhteen. Ränsistyneiden ja asuttavaksi kelpaamattomien talojen asukkailta on tullut satakunta valitusta.
Asuntokannan tarkastusvirasto on tutkinut 7,8 miljoonaa neliömeriä asuinpinta-alaa ja 8,6 miljoonaa neliömetriä asuintalojen piha-alueita.

lisää lehdessä

Kontupohjan piiri

Hengellinen musiikki soi festivaaleilla Kontupohjassa

Kontupohjan kombinaatin kulttuuritalon akateeminen kuoro laulaa. Roman Ljubimov

Kontupohjan evankelis-luterilaisen seurakunnan talossa pidettiin 28. helmikuuta Kontupohjan piirin ensimmäiset hengellisen musiikin festivaalit. Voiton 65-vuotisvuoden kunniaksi pidettyjen festivaalien järjestäjinä olivat Kontupohjan piirihallitus ja Inkerin kirkon seurakunta.
Ohjelmaan osallistuivat Kontupohjan ja Petroskoin uskonnollisten yhdistysten lauluyhtyeiden lisäksi Kontupohjan kombinaatin kulttuuritalon kuoro (johtaja Olga Soldatova), Vaaleanpunaiset purjeet -lapsikuoro (johtaja Natalja Abramkina) sekä Karjalan kasvatusopillisen akatemian mieskuoro (johtaja Aleksei Umnov) Petroskoista. Konsertissa lauloivat myös solistit Irina Gornaja ja Galina Kokorina.
Esiintyjät olivat eri-ikäisiä, Uusi elämä -kirkon pikkulapsista alkaen. Festivaaleilla saatiin kuulla eri uskontojen hengellistä musiikkia sekä venäläisten ja ulkomaisten säveltäjien maallisia ja liturgisia teoksia. Teosten skaala oli laaja. Yleisö sai kuulla aarian Bachin Magnificatista ja Pergolesin Stabat matrerin Allegron.
Oksana Dyba

Öisiltä kaduilta kotiin

Karjala yrittää pelastaa lapset rajoittamalla ulkona liikkumista iltakymmenestä aamukuuteen

Olga ja Alisa Volodina kaipaavat lisää turvallisuutta kaduille. Pentti Väistö

Kello on 22.00. ”Ovatko lapsenne kotona?” -kysymys keskeyttää Venäjän kakkoskanavan ohjelman. Näin tapahtuu joka ilta. Kysymyksellä viranomaiset haluavat muistuttaa vanhempia uudesta laista, jonka mukaan alle 16-vuotiaiden olisi jo oltava kotona.
Karjalan tasavallan parlamentti ei ole aikoihin keskustellut mistään muusta asiasta niin perusteellisesti ja pitkään kuin viime vuoden lopussa hyväksytystä lasten kehitystä ja suojelua koskevasta laista. Poikkeuksellista on myös se, että lakia valmisteltaessa kuultiin myös nuoria, lasten vanhempia, kansalaisjärjestöjä sekä miliisiä, jonka tehtävä on valvoa ulkonaliikkumiskiellon noudattamista.
Vuoden alussa voimaan tulleen lain mukaan alle 16-vuotiaat eivät saa liikkua ulkona ilman aikuista tai ilman hyvää syytä iltakymmenen jälkeen. Kuusitoista täyttäneiden mutta vielä alle 18-vuotiaiden kotiintuloaika on viimeistään yhdeltätoista. Liikkumiskielto päättyy aamukuudelta. Karjalassa säädetty porrastettu laki on itse asiassa liberaalimpi kuin koko Venäjän federaatiota koskeva puitelaki.
Tuula Koponen
Pentti Väistö

lisää lehdessä

Esi-isien perintö lasten töissä

Suomalais-ugrilaisten kulttuurien päiviä vietettiin Petroskoissa

lisää lehdessä

Kansantaiteilija Pekka Mikshijev juhlii karjalankielisellä tarinalla

Pekka Mikshijev ja Vieno Kettunen valmistivat venäjänkielisestä Pyhä asia -esityksestä karjalankielisen. Uusi tulkinta näkee päivänvalon Mikshijevin 75-vuotispäivän kunniaksi.

Maaliskuun 14. päivänä Florid Buljakovin venäjänkielinen näytelmä Pyhä asia tekee debyyttiään karjalan kielellä Kansallisen teatterin näyttämöllä. Näyttelijät ovat samat: Vanhana miehenä Pekka Mikshijev ja Vanhana naisena Vieno Kettunen.
Kettusen ja Mikshijevin sankarit ovat ikänsä eläneet yhdessä, mutta mies on ollut sielullisesti sokea ja kuuro. Kohtalo antaa heille mahdollisuuden kuulla, ymmärtää toisensa ja antaa anteeksi, ja heistä itsestään riippuu, hyötyvätkö he tilanteesta. Joskus on elettävä elämä loppuun, että saisi kuulla "minä rakastan sinua".
Vaikea on uskoa, että Buljakovin tragikomedia ei itse asiassa olekaan karjalaisista, koska Andrei Dezhonovin ohjaama esitys kertoo juuri heistä ja Pekka Mikshijevin Vanha mies on kiistelemättä uuttera, rehti ja hiukan nokkela karjalainen kansanmies.
Pyhä asia sai ensi-iltansa joulukuussa 2009. Kansalliskielinen tulkinta on toteutettu Pekka Mikshijevin 75-vuotispäivän kunniaksi. Mikshijev ja Vieno Kettunen toimittivat kahdestaan näytelmän karjalankielisen tekstin. Natalija Krylova

lisää lehdessä

”Isä kaatui siellä maineettomassa sodassa”

Svetlana Minina tyttärensä kanssa sankarihaudalla. Valokuva Svetlana Mininan perhealbumista

Svetlana ei muista, miltä näytti isä ja mitä hän puhui hyvästelleessään häntä ja äitiä. Silloin, vuonna 1939 hän oli vasta neljän vuoden ikäinen. Äiti vei hänet aamuisin päiväkotiin. Sveta oli iloinen tyttö. Hän näki ympärillä paljon hyvää. Kului vielä vuosi, ja kaikki hyvä katosi. Hän ei käsittänyt silloin, miksi niin kävi. Nyt Svetlana Mininalla on ikää. Hän tietää isästään paljon enemmän kuin sai kuulla äidiltään.
Anatoli Filadelfin oli 30-vuotias vuonna 1939. Petroskoin Gogolinkadun kutsuntapaikalta (se on siellä nytkin) hänet ja muut vapaaehtoiset toimitettiin pikavauhtia rintamalle.
Talvella 1940 postinkantaja toi suruviestin. Pikku Sveta ihmetteli, miksi äiti pelkäsi ottaa käteensä jotain kirjettä ja miksi hän itki. Peloissaan hän itki yhdessä äidin kanssa. Edessä olivat uudet kärsimykset.
Kun kesällä 1941 ilmoitettiin, että fasistinen Saksa on hyökännyt maahamme, monet toivoivat, että sitä ei kestä kauan kuten äskettäistä talvisotaakin.
Valentina Akulenko

Vihreä kortti on todella tarpeen ulkomailla

Miten menetellään liikenneonnettomuuteen jouduttua ulkomailla

lisää lehdessä