piirit / toukokuu 15, 2012 08:34 / päivitetty toukokuu 15, 2012 12:00
Anna-Maria Tukiainen
KUVA: Anna-Maria Tukiainen
Vuonna 1929 perustettu paperikombinaatti vie paperia 60 maahan. Venäjän sisäisille markkinoille lähtee 15 prosenttia tuotannosta.

Kevään toinen Lehtiklubin päiväretki alkoi aurinkoisessa säässä. Kierros piti sisällään tutustumisen yhteen Kontupohjan nuorimmista kouluista, kaupunkia ylläpitävään paperikombinaattiin ja kahteen kirkkoon.

piirit / toukokuu 5, 2012 14:11 / päivitetty toukokuu 5, 2012 14:11
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Ystävät Dima Jendourov (vas.) ja Artjom Tolpa ovat jo kuudetta vuotta lukeneet s
Ystävät Dima Jendourov (vas.) ja Artjom Tolpa ovat jo kuudetta vuotta lukeneet suomen kieltä.

Ystävät Dima Jendourov ja Artjom Tolpa ovat lukeneet suomen kieltä mielellään.

— Me pidämme suomen kielestä kovasti, 14-vuotiaat pojat lausuvat yhteen ääneen.

Kahdeksasluokkalaiset ovat oppineet suomea kuudetta vuotta Tšalnan koulussa.

Dima on sitä mieltä, että suomen kielen lukeminen on helppoa. Pojan tavoitteena on asua ja tehdä työtä Suomessa. Nyt poika asuu Viitanassa ja käy naapurikylään, Tšalnaan koulua.

piirit / huhtikuu 28, 2012 10:23 / päivitetty huhtikuu 28, 2012 10:23
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Pyhäjärvellä on säilynyt vanhoja hirsimökkejä.
Pyhäjärvellä on säilynyt vanhoja hirsimökkejä.

Seuraava asutuskeskus Prääsän jälkeen on Pyhäjärvi. Vanhaa karjalaiskylää ei näy tieltä. Kilometrin pituinen sivutie johtaa kylään.

Pyhäjärvi sijaitsee samannimisen järven rannalla. Kylän kaduilla vanhat hirsimökit ja Neuvostoliiton aikana rakennetut monikerroksiset talot seisovat rinnakkain.

Pyhäjärvi on lyydiläisten alkuperäinen kotipaikka. Karjalan kielen lyydin murretta ei lueta päiväkodissa eikä koulussa. Kerran viikossa lapset käyvät kielikerhossa, jossa luetaan livviä. Halukkaita käymään kerhossa on vähän.

piirit / huhtikuu 24, 2012 11:38 / päivitetty huhtikuu 24, 2012 11:38
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Meri Rongonen kertoo, että viidesluokkalaiset haluaisivat osata kieltä sujuvasti
Meri Rongonen kertoo, että viidesluokkalaiset haluaisivat osata kieltä sujuvasti.

Tšalnan koulun vieraiden kielten opettaja Meri Rongonen kysyy usein oppilailta, miksi he haluavat osata suomea. Lapset vastaavat, että he haluaisivat käydä Suomessa ja ymmärtää suomalaisia.

Rongosen mukaan kielen oppiminen etenisi, jos Tšalnan koululaiset olisivat tekemisissä suomalaisten lasten kanssa.

— Monet oppilaat haluaisivat saada kirjeenvaihtotovereita Suomesta. He eivät tiedä, miten aloittaa kirjeenvaihdon.

piirit / huhtikuu 20, 2012 09:55 / päivitetty huhtikuu 20, 2012 09:55
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Päivällinen on päivän tärkein ateria. Lapsille tarjotaan keittoa, pääruokaa ja h
Päivällinen on päivän tärkein ateria. Lapsille tarjotaan keittoa, pääruokaa ja hilloketta.

Viitanan päiväkodin kasvattaja Jevdokia Berezina lopetti karjalan kielen opetuksen lapsille kaksi vuotta sitten.

Yli 5-vuotiaiden lasten ryhmässä karjalan tunnit olivat säännöllisiä seitsemän vuotta peräkkäin. Opetus sujui joutuisasti.

— Paikalliset viranomaiset ehdottivat minulle karjalan kielen opettamista päiväkodissa. Suostuin mielelläni.

Karjalan sanojen oppimisen lisäksi lapsille luettiin kansansatuja ja kerrottiin karjalaisista perinteistä.

piirit / maaliskuu 16, 2012 11:47 / päivitetty maaliskuu 18, 2012 23:01
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Sofia Kibrojeva ei ole ehtinyt katsomaan muita kaupunkeja.
Sofia Kibrojeva ei ole ehtinyt katsomaan muita kaupunkeja.

Sofia Kibrojevaa on aina kutsuttu Zoja-tädiksi.

— Minä en tiedä, miksi kyläläiset ovat muuttaneet minun nimeni. Passin mukaan minähän olen Sofia. Olen tottunut uuteen nimeeni, enkä korjaa enää kyläläisiä, 81-vuotias nainen sanoo.

Sapsinniemellä syntynyt Sofia Kibrojeva muutti Kutižman kylään 64 vuotta sitten. Nainen sanoo, ettei pidä Kutižmasta.

— En viihdy Kutižmassa. Kotikylässäni ilma oli raittiimpaa ja metsämaisemat olivat kauniimpia. Pidän Sapsinniemestä. Minä en ole käynyt kotikylässäni pitkään aikaan.

piirit / maaliskuu 16, 2012 11:18 / päivitetty maaliskuu 18, 2012 23:02
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Kirjastoauto on käynyt Sapsinniemellä toista kertaa. Kirjasto toimii tunnin verr
Kirjastoauto on käynyt Sapsinniemellä toista kertaa. Kirjasto toimii tunnin verran kyläkirjaston pihalla.

Kirjauutuudet ovat nyt saatavissa monissa Karjalan taajamissa. Kirjastoauto on kiertänyt viime marraskuusta alkaen Prääsän ja Äänisenrannan piirissä. Monta kymmentä kyläläistä on jo käyttänyt liikkuvan kirjaston palveluja. Niitä on todella paljon.

Kirjojen lainaamisen lisäksi ihmiset voivat käyttää Internetiä, ottaa kopioita kuvalehdistä ja tilata haluamansa kirjan.

piirit / maaliskuu 1, 2012 09:45 / päivitetty maaliskuu 1, 2012 09:56
Julia Veselova

29. helmikuuta Lentieraan ja Jyskyjärvelle alkoivat taas kulkea makuuvaunut. Matkustajien ei enää tarvitse poistua lämpimistä vaunuista.

— Petroskoi–Kostamus-junalla matkustajat pääsevät Sukkajärvelle tai Lietmajärvelle. Siellä vaunu irrotetaan junasta ja se jää odottamaan Pietari–Kostamus-junaa, joka saapuu muutama tunti myöhemmin. Pietarilaiselta junalta irrotetaan myös vaunu. Sitten kaksi vaunua lähtee matkalle kaukaisiin taajamiin, Karjalan talousministeri Valentin Luntsevitš selittää.

piirit / helmikuu 29, 2012 14:32 / päivitetty helmikuu 29, 2012 15:29
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Sergei Kipruškin sanoo pitävänsä Zinaida Dubininan runoista, jotka ovat yksinker
Sergei Kipruškin sanoo pitävänsä Zinaida Dubininan runoista, jotka ovat yksinkertaisia ja kauniita.

Sergei Kipruškin kertoo nauttivansa mökkielämästä. Hän muutti vaimonsa kanssa Matroosan kylään vuonna 1995. Puolisot ovat hankkineet suomalaisten rakentaman pienen töllin ja aloittaneet mökkielämää.

Sergei Kipruškin viihtyy Matroosassa. Hänhän on kasvanut tässä kylässä. Koulun päätettyään hän muutti asumaan Petroskoihin.

— Halusin aina palata kotikylääni. Matroosassa minä tiesin marja- ja sienipaikkoja, tiesin hyviä kalastuspaikkoja.

piirit / helmikuu 10, 2012 13:38 / päivitetty helmikuu 13, 2012 09:38
Jevgenia Fofanova
KUVA: Mikko Ollikainen
Suojärven historian toimituskunnan puheenjohtaja Reino Kononen kertoi petroskoilaisille Omal mual, Vierahal mual –kirjan kirjoittamisesta ja sisällöstä.

 

Suojärven historia –kirjasarja on saanut jatkoa lähes 50 vuoden kuluttua. Kaksiosainen Omal mual, vierahal mual –kirja on 1960-luvulla julkaistun Suojärven historian 1. ja 2. osan täydennetty painos.

Lauri Pelkosen Suojärven historia 1. ja 2. osa julkaistiin vielä 1967. Siitä jäi yksi osa kirjoittamatta. 1970-luvulla herätettiin ajatus Suojärven historian 3. osan kirjoittamisesta. Hanke oli pitkään esillä ja kaatui loppujen lopuksi taloudellisen tuen puutteeseen. Ajatus käynnistyi uudelleen 2000-luvulla.

Sivut