ort: Ivan, Irina
lut: Erkki, Eero, Eerika, Erkka
Tänä vuonna sää on viivästänyt istutusta viikolla. Maanviljelijät ovat huolestuneita kylmän ilman takia. Toukokuuhun mennessä maa ei ole lämmennyt, mikä haittaa peltotöiden alkamista.
Pelloille ajetaan orgaanisia ja väkilannoitteita. Porkkanaa ja rehukasveja aletaan kylvää vasta tammikuun puolivälissä.
Karjalan maatalousministeriön mukaan tasavallan suurtilojen ja maatalousyritysten täytyy tänä vuonna kylvää 5,3 tuhatta hehtaaria, mikä on 17 prosenttia viimevuotista enemmän.
Kuivan ruohon polttaminen houkuttelee mökkiläisiä keväisin, kun lumet sulavat ja maa tulee näkyviin. Luonnonvarain- ja ympäristöministeriö varoittaa kulottajia tulevasta sakko- tai vankeusrangaistuksesta. Ruohikon polttamisen kieltomääräys on nyt hyväksyttävänä tasavallan hallituksessa.
— Aikoinaan Venäjällä hyväksyttiin edellisvuotisen kuivan ruohon polttamisen suunnitelma, mutta varhaiskeväällä ruohon polttamisesta sattuu useimmiten metsäpaloja, Karjalan luonnonvarain- ja ympäristöministeri Sergei Štrahov sanoo.
Euroopan unionin, Venäjän ja Suomen rahoittama Karelia ENPI -ohjelma on avannut huhtikuun alussa viimeisen hakukierroksensa. Rahaa on mahdollista saada Suomen ja Karjalan yhteisiin ympäristöhankkeisiin. Hakuaika kestää elokuun loppuun.
Karelia ENPI CBC -ohjelma on toiminut Karjalan tasavallassa lähes viisi vuotta. Petroskoin toimistossa ohjelmaa johtava Dmitri Bazegski sanoo, että kiinnostus ohjelmaan on jatkuvasti lisääntynyt. Raja-alueyhteistyöhön myönnetyillä rahoilla kehitetään taloutta, matkailua, kulttuuria sekä metsä- ja energia-alaa.
Perunan ja kaalin viljely ei ole kannattava homma Karjalan tasavallassa. Siitä ilmoitti Karjalan maatalousministeri Grigori Manuilov, jonka mukaan halpoja vihanneksia ja perunaa voidaan tuoda tasavallan ulkopuolelta.
— Viime vuosina vihannesviljely on vähentynyt rajusti. Kaupoissa on laaja valikoima vihanneksia. Tiedän, että monet maatalousyritykset supistavat perunan viljelyä ja se on oikea päätös. Kallis karjalainen peruna ei voi kilpailla halvan Venäjän eteläisillä alueilla kasvatetun perunan kanssa, ministeri sanoo.
Maaseutuyrittäjyys Karjalan tasavallassa, Murmanskin alueella ja Leningradin alueella on kaksivuotinen lähialueyhteistyö Suomen ja Karjalan tasavallan välillä. Tavoitteena on vahvistaa maaseudun yritystoiminnan kehittymistä ja työllisyyttä.
— Olemme tehneet lähialueyhteistyötä venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Meidän tämän alueen asiantuntijuus on kehittynyt näiden vuosien aikana, toteaa Harri Huhta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT) työryhmän kokouksen lounastauolla.
Petroskoin infopiste esitteli Karjalan opiskelijoille ja yrittäjille Pohjois-Karjalan oppilaitoksia ja yrityksiä. Esittelytilaisuus toi vastakkaisia mielipiteitä.
— Pidän parempina tilaisuuksia, jotka on tarkoitettu tietyn alan harjoittelijoille. Niihin kokoontuvat ihmiset ovat kiinnostuneita samasta toiminta-alasta, ja niissä on helpompi löytää uusia yhteistyökumppaneita, pahoittelee Siemu Oy:n toimitusjohtaja Heikki Turunen.
Viime vuonna Karjalassa otettiin käyttöön kaikkiaan 178 800 neliömetriä asuinpinta-alaa tai neljänneksen enemmän kuin toissa vuonna. Kuitenkin vuositavoite jäi hieman täyttämättä. Yli puolet asuinpinta-alasta valmistui Petroskoissa.
Rakennusministeriö teki yhteistyötä Venäjän asuin- ja kunnallistalouden uudistusrahaston kanssa kohdeohjelmien täyttämiseksi. Viime vuonna 171 henkilö paransi asuinolojaan.
Tammikuussa pysäytetty Segežan sellu- ja paperiteollisuusyhtymän tuotanto käynnistyy uudelleen kahden viikon kuluessa. VTB pankki antaa 400 miljoonan ruplan luoton, mikä lisää teollisuusyhtymän käyttövaroja ja mahdollistaa raaka-aineiden hankinnan.
VTB-pankin johtokunnan puheenjohtaja Andrei Kostin ja Karjalan tasavallan päämies Andrei Nelidov allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, joka edellyttää Investlesprom Oy:n tasavallan alueella sijaitsevien yksiköiden kehitystä.
Paperiteollisuusyhtymälle on tärkeää saada pidempiaikainen uusi omistaja.
— Yhtymän tilauskanta on lisääntynyt ja tuotteiden kysyntä on suurta. Niiden korkeasta laadusta tilaaja on valmis maksamaan enemmän. Vuonna 2011 yhtymä sai suurimman voiton paperituotannosta. Kaikki rahat siirrettiin luottojen kuolettamiseen, Investlesprom Oy:n Sellu- ja paperiteollisuus –divisioonan johtaja Vasili Preminin kertoo.
Karjalan metsänhoitolaitokset hankkivat lähes 8 000 joulukuusta uudeksivuodeksi. Kaupungeissa myytävät kuuset ovat viime vuosiin asti olleet lähinnä taimikoista poimittuja harvennuspuita tai hakkuutyömailta kerättyjä latvoja. Yhä harvemmin joulukuusia viljellään metsänhoitolaitosten taimitarhoissa.
– Tänä vuonna lähes 10–20 prosenttia myyntiin tulleista kuusista hankittiin taimitarhoista. Muut joulukuuset ovat luonnonvaraisia taimia, metsänviljelyä harjoittavan Karjalan metsät -laitoksen virkaa toimittava johtaja Roman Rusin sanoo.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: