Karjalan koululaisilla ei ole ollut mahdollisuutta suorittaa suomen kielen tutkintoa kahteen vuoteen, vaikka monessa koulussa suomea luetaan äidinkielenä tai niin sanottuna pitkänä kielenä. Tänä vuonna tasavallan opetusministeriö hyväksyi tutkinnon, ja suomen kokeet palaavat taas Kajalan kouluihin.
Suomen, karjalan ja vepsän kielten opettajat sekä Nuori Karjala -järjestö ja Inkeri-liitto pyytävät duuman kansanedustajalta Valentina Pivnenkolta kannatusta kielten opetuksen edistämisessä Karjalan tasavallassa.
Tapaamisessa Petroskoissa opettajat kertoivat kieltenopetuksen ongelmista tasavallan koulutusalalla ja antoivat Pivnenkolle asialistan tärkeistä toimenpiteistä, jotka vahvistaisivat heidän mielestään kielten asemaa.
Kuusi professoria Venäjältä, Suomesta, Ranskasta ja Yhdysvalloista on tullut professoriksi toistamiseen. Karjalan pedagoginen akatemia myönsi arvonimet niille, jotka ovat monia vuosia kehittäneet ja vahvistaneet kansainvälistä yhteistyötä ja osallistuneet tulevien opettajien kouluttamiseen akatemiassa.
Pedagoginen akatemia suunnittelee perustavansa ensi vuonna uuden linjan vieraiden kielten tiedekunnassa. Siinä opetettaisiin vieraan ja äidinkielen opettajia.
– Linjan nimi on vieras ja äidinkieli (ei venäjänkieli). Jokainen opiskelija itse valitsee yhden vieraan kielen eli englannin, ranskan, saksan tai suomen ja yhden tasavallan vähemmistökielistä eli suomen, karjalan tai vepsän. Opiskelija lukee molempia kieliä samalla tasolla, akatemian suomen kielen laitoksen johtaja Jelena Bogdanova kertoo.
Nuoret opettajat eivät ole valmiit aloittamaan työtä heti yliopiston jälkeen. Segezhan koulun johtaja Maria Mikkojeva on huolissaan vastaleivotuista opettajista. He kaipaavat enemmän opetusmenetelmien sekä kehityspsykologian osaamista. Heillä on vähän kokemusta työstä erityislasten kanssa.
– Uransa alussa nuori opettaja voi vain harjoitella ja katsoa, miten kokenut opettaja järjestää oppitunnin, ja saada siitä kokemusta, Mikkojeva lisää.
Uudet standardit ja menetelmät auttavat ratkaisemaan opetusprosessin ongelmia.
Petroskoilaiset koululaiset ajattelevat yhä useammin sitä, että koulun jälkeen he jatkavat opiskeluaan Suomessa.
Suomalais-ugrilaisessa koulun 9.luokan oppilas Aleksandra Shirina pitää Suomen koulutusta parhaana.
– Suomessa opiskelijat voivat harjoitella opiskelun rinnalla yrityksissä, Shirina ihastelee.
– Nuorten ideoille on Suomessa hyvin paljon kysyntää. Korkeakoulun tai yliopiston jälkeen on mahdollisuus saada työtä ja hyvä palkka. Suomessa saatu päättötodistus hyväksytään EU-maissa, Darja Volkova ja Julia Guseva samalta luokalta perustelevat.
Opetusharjoittelua Karjalan pedagogisessa akatemiassa suorittava Marjo Yli-Kahila, 29, kertoo yllättyneensä siitä, kuinka hyvä teoreettinen tietämys suomen kielen opiskelijoilla on Petroskoissa.
– He pystyvät lukemaan ja ymmärtämään todella vaikeitakin tekstejä suomeksi, hän kehuu.
Yli-Kahila opiskelee itsekin suomen kieltä Helsingin yliopistossa neljättä vuotta. Neljän kuukauden mittaisen harjoittelunsa ajan hän opettaa akatemiassa suomen kieltä sekä teksti- ja kirjallisuusanalyysiä kymmenen viikkotunnin verran.
Karjalan kielen livvin murteen opetus ei ollut koskaan pelottanut Svetlana Kondratjevaa. Hänhän on puhunut sitä äidinkielenään.
Kondratjeva on tehnyt opettajan työtä 30 vuotta. 1980-luvulla hän opetti venäjän kieltä ja kirjallisuutta. 1990-luvulla hän ryhtyi opettamaan karjalan kielen livvin murretta.


Palvelumme sosiaalisissa medioissa: