Inkerinsuomalainen Jelena Demojeva muistelee lapsuus- ja nuoruusvuosiaan kotiseudullaan Leningradin alueella. Perheensä kanssa hän joutui muutamaksi kuukaudeksi Leningradin piiritykseen.
yhteiskunta
/ toukokuu 10, 2012 13:06 /
päivitetty toukokuu 10, 2012 13:06
KUVA: Ihmiskohtaloita lapsen silmin nähtynä
Jelena Demojeva pahoittelee, ettei tullut käytyä synnyinseudullaan Leningradin alueella. Kuva: Oleg Gerasjuk
yhteiskunta
/ toukokuu 3, 2012 09:42 /
päivitetty toukokuu 3, 2012 09:43
KUVA: Olga Smotrova
Nuori Karjala –nuorisojärjestön puheenjohtaja Alina Tšuburova (vas.) ja Oma Mua –lehden toimittaja Jelena Filippova haastattelemassa petroskoilaisia Karjalan kantaväestöstä. Haastattelu kuvattiin ja tehtiin video.
Nuorten kansalaisjärjestö Nuori Karjala kysyi ihmisiltä verkkosivuilla ja Petroskoin kaduilla, mitä he tietävät Karjalan kantaväestöstä.
— Olen iloisesti yllättynyt kyselyn tuloksista. Olen tyytyväinen siihen, että ihmiset tietävät, ketkä ovat karjalaiset ja vepsäläiset. Emme myöskään saaneet yhtään kielteistä vastausta kysymyksiin, pitääkö opettaa karjalan kieltä tasavallan kouluissa ja pitääkö antaa karjalan kielelle virallisen kielen status tasavallassa, sanoo Nuori Karjala –nuorisojärjestön puheenjohtaja Alina Tšuburova.
yhteiskunta
/ huhtikuu 20, 2012 09:22 /
päivitetty huhtikuu 20, 2012 09:22
KUVA: Kuva on otettu Dobrota-järjestön arkistosta
”Jos halutaan tehdä liikkuminen helpoksi liikuntavammaiselle, se kyllä onnistuu”, Jadviga Pustohod luulee.
Petroskoin vammaisten Dobrota-järjestön puheenjohtaja Jadviga Pustohod on liikkunut pyörätuolilla lähes 50 vuotta. Hän tietää hyvin, mitä korjauksia pitää tehdä vammaisten oikeuksia koskevaan lakiin, jotta liikuntaesteisten elämä muuttuisi.
— Olen tehnyt asunnossani korjaustöitä, jotka ovat mahdollistaneet pääsyn liikuntaesteiselle. Asun kolmannessa kerroksessa tavallisessa talossa, jossa liikkuminen pyörätuolilla on ylipääsemätön ongelma.
yhteiskunta
/ huhtikuu 17, 2012 12:11 /
päivitetty huhtikuu 18, 2012 09:06
KUVA: Julia Veselova
Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun Dina Manilova (vas.) ja Dina Puttonen ovat tutkineet Elias Lönnrotin elämäkertaa perusteellisesti ja haluavat jatkaa tutkimustyötään.
— Viidennellä matkalla vuonna 1834 Elias Lönnrot tapasi Latvajärven kylässä suuren runonlaulajan Arhippa Perttusen. Kolme päivää rinnakkain Perttunen lauloi runoja Lönnrotille, kertoo Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun yhdeksäsluokkalainen Dina Manilova.
Manilova osaa hyvin suomalaisen Kalevala-eepoksen tekijän Elias Lönnrotin elämäkertaa.
yhteiskunta
/ huhtikuu 9, 2012 19:07 /
päivitetty huhtikuu 16, 2012 11:21
Kaksikielinen lastenlehti Varpunen on suosittu opetusväline, jos lapsi ei vielä puhu suomea. Kuvassa kuvittaja-graafikko ja web-suunnittelija Alexandra Sholokhova. Kuva Anna-Maria Tukiainen.
Monet venäjää puhuvat maahanmuuttajat eivät ymmärtäneet kotiin saapuneiden virallisten kirjeiden sisältöä tai kuinka nopeasti niihin pitäisi reagoida. Syntyi idea perustaa suomea puhumattomille maahanmuuttajille suunnattu Mosaiikki-lehti.
yhteiskunta
/ maaliskuu 27, 2012 13:12 /
päivitetty maaliskuu 27, 2012 13:12
KUVA: Mikko Ollikainen
Toisluokkalainen Ivan Levitski on ahkera oppilas ja tekee säännöllisesti kaikki kotitehtävät, mistä saa aina opettajalta vihkoonsa hymyilevät hymiöt.
Miltä nuori opettaja näyttää tänään? Petroskoin 25 opettajaa kertoo siitä 9. huhtikuuta. Silloin Opetuksen kehityskeskuksen talossa pidetään Vuoden nuori opettaja -kilpailun ensimmäinen vaihe. Kilpailu on saanut nimekseen Debyytti ja tarkoitettu aloitteleville opettajille, jotka ovat olleet työssä koulussa alle kolme vuotta.
Petroskoin 34. koulussa suomen kieltä opettava Kristina Kušnir aloitti työuransa vähän yli vuosi sitten. Kušnir osallistuu kuitenkin mielellään opettajien kilpailuun, koska se on hyvä kokemus hänelle.
yhteiskunta
/ maaliskuu 23, 2012 14:29 /
päivitetty maaliskuu 23, 2012 14:29
KUVA: Marina Petrova
Huopamestari Andrei Melentjev tahtoo perustaa ammattiryhmän.
Huopamestari Andrei Melentjev valmistaa raakavillasta huopatossuja ja hattuja eri makuihin.
Huovikkaita, huopahattuja ja huopapeittoja valmistaa raakavillasta Andrei Melentjev, joka asuu Prääsän piirin Pyhäjärven kylässä samannimisen järven rannalla. Yli 12 vuotta sitten Kirovin alueelta Karjalaan asumaan siirtynyt huopamestari on yrittänyt perustaa ammattiryhmän ja tuottaa huopavaatteita eri makuun.
Paikalliset asukkaat ovat kuitenkin kieltäytyneet tästä raskaasta ammattityöstä. Näyttää siltä, ettei Melentjevin haave toteudu. 70 vuotta täyttänyt mies pelkää, että hänen asuinseudullaan villan huovutus unohdetaan ajan mittaan.
yhteiskunta
/ maaliskuu 21, 2012 09:39 /
päivitetty maaliskuu 21, 2012 09:39
Työllisyystilanne näyttää olevan pahimmillaan maaseudulla ja yhden tehtaan kaupungeissa ja taajamissa.
Työttömyyden syyt ovat ominaisia kaikille Venäjän alueille. Karjalassa tilanne on sentään hieman vaikeampi kuin muualla.
— Huutava pula työpaikoista ja pienipalkkaisuus yhtäältä ja työnhakijoiden alhainen koulutustaso ja vähäinen ammatillinen koulutus toisaalta varsinkin maaseudulla johtavat epävakaiseen ja ongelmalliseen tilaan työmarkkinoilla, Karjalan työllisyys- ja työvoimaministeri Ivan Skrynikov toteaa.
yhteiskunta
/ maaliskuu 21, 2012 09:25 /
päivitetty maaliskuu 21, 2012 09:26
Karjalan Sanomien entinen varapäätoimittaja Walter Styf täyttää 85 vuotta 25. maaliskuuta. Hän on ollut lehtemme palveluksessa kahteen otteeseen, yhteensä 25 vuotta. Kuva: Mikko Ollikainen
Inkerinmaan Kirjamon kylässä asui 1920-luvulla noin 80 perhettä, heistä 40 oli Styf-nimisiä. Pelkästään Ivan Matvejevitš Styfejä oli neljä. Walter Styfin isä Ivan Matvejevitš oli kalastusarttelin johtaja. Kylä sijaitsi 1,5 kilometrin päässä rannalta, ja koko sen miesväki kävi kalastamassa merellä. Naiset tekivät peltotöitä.
Kouluun teki mieli
yhteiskunta
/ maaliskuu 20, 2012 15:09 /
päivitetty maaliskuu 20, 2012 15:09
KUVA: Aleksandr Djakov
Puutavaraliikenne Karjalasta Suomeen on vähentynyt viime vuosina, mutta Venäjän WTO-jäsenyyden arvellaan vilkastavan sitä uudelleen.
Inarin ylityspisteen tulevaisuus on epävarma. Karjalan tasavallassa ja Pohjois-Karjalan maakunnassa toivotaan, että luontoturistitkin saisivat siirtyä maasta toiseen Inarin kohdalta. Tällä hetkellä ylitys on sallittu vain puukuljetuksille, ja reitti saatetaan jopa sulkea.
Kunta- ja yrityspäättäjistä koostunut suomalaisdelegaatio vieraili Petroskoissa 13. maaliskuuta ja keskusteli ylityspisteen kohtalosta. Tapaamisessa Karjalan tasavallan edustajat korostivat, että Inarin rajanylityspaikan kehittäminen on keskeistä koko tasavallan hyvinvoinnille.
Sivut
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- seuraava ›
- viimeinen »
Uutisotsikot
petroskoi
/ marraskuu 16, 2011 08:40
1298
piirit
/ joulukuu 13, 2011 15:01
1191
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: