yhteiskunta / lokakuu 7, 2016 14:17 / päivitetty lokakuu 7, 2016 14:17
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Harjoitustunnilla lapset ja heidän vanhempansa oppivat yhdessä.
Harjoitustunnilla lapset ja heidän vanhempansa oppivat yhdessä.

Petroskoin luova paja erityislapsille laajenee. Nyt se toimii lasten ja nuorten keskuksen tiloissa.

— Ennen paja toimi yhdessä huoneessa, jota käytettiin leikki-huoneena ja työtilana. Nyt paja toimii kahdessa huoneessa ja myös keskuksen puutarhassa, pajan johtaja ja Esteetön lapsuus -projektin päällikkö Natalia Nikulina kertoo.

Luova paja -projekti aloitti toimintansa kolmisen vuotta sitten.

— Kolmas lapseni on autistinen. Aluksi en tiennyt, miten auttaa häntä. Laadin projektin ja sain rahat. Karjalan opetusministeriö tarjosi tiloja.

urheilu / lokakuu 7, 2016 14:14 / päivitetty lokakuu 7, 2016 14:22
Jelena Gagarina
KUVA: Dmitri Koparev
Vain rohkeat pyöräilijät uskaltavat ajaa Petroskoin ainoalla pyöräilyradalla. Lohijokea pitkin kulkevan pyöräilyreitin sekä Drevljankanlähiön pyöräilyradan kunto on hyvin epäilyttävä.

Petroskoissa on vain yksi kunnostettu pyöräilyrata. Se kulkee Äänisen rantakatua pitkin sekä kulttuuri- ja virkistyspuiston alueella.

— Rata kunnostettiin vuonna 2014 Petroskoin kaupunginhallituksen hankkeessa, joka on suunnattu Lohijoen suistossa sijaitsevan viheralueen kunnostamiseen, selittää Petroskoin kaupunginhallituksen ympäristönsuojeluosaston johtaja Julia Mizinkova.

koulutus / lokakuu 7, 2016 09:40 / päivitetty lokakuu 7, 2016 09:40
Julia Veselova
KUVA: Julia Veselova
Yhdennellätoista luokalla opiskeleva Diana Filimonova (vas.) tutustui messuilla kaikkien korkeakoulujen koulutustarjontaan.

Suomalaista korkeakoulutusta ja opiskelumahdollisuuksia esiteltiin Study in Finland -messuilla Petroskoissa. Nuoret, jotka haluavat päästä opiskelemaan Suomeen ja jotka ovat kiinnostuneet suomalaisista korkeakouluista, saivat yhdestä paikasta tietoja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjoamista opinto-ohjelmista.

— Asun Kontupohjassa, mutta tulin Petroskoihin messuihin. Siskoni on jo kuusi vuotta opiskellut Suomessa ja minäkin jo neljä vuotta sitten päätin hakea koulun jälkeen suomalaiseen yliopistoon, yhdennellätoista luokalla opiskeleva Diana Filimonova kertoo.

kulttuuri / lokakuu 6, 2016 09:20 / päivitetty lokakuu 6, 2016 09:20
Maria Fadejevan grafiikan näyttely avattiin Vyhod -mediakeskuksessa. Naturalizmit on nuoren graafikon ensimmäinen näyttely.
Jelena Maloduševa
KUVA: Vyhod-mediakeskus
Nuori graafikko Maria Fadejeva etsii itsensä taiteessa ja kaikki näyttelyssä esiteltävät teokset ovat taiteellisen etsinnän lopputulos.

Luonto on ollut graafikko Maria Fadejevan piirrosten lähtökohta ja inspiraation lähde.

Hänen tauluissaan luonto ja fantasia sekoittuvat taitavasti keskenään. Tavallisissa esineissä ja ilmiöissä taiteilija näkee jotain toisenlaista.

— Pidän luonnosta. Metsä, joet ja vuoret inspiroivat. Erilaiset eläinten ja lintujen lajit kiinnostavat minua. Tutkin niitä ja piirrän. Ajan mittaan luonnon kuvat muuttuvat piirroksissa ja niistä fantastiset hahmot eli naturalismit syntyvät, Maria Fadejeva sanoo.

koulutus / lokakuu 5, 2016 09:33 / päivitetty lokakuu 5, 2016 09:34
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Petroskoin 34. koulun 9.-luokan oppilaat mielellään lukevat Karjalan Sanomien juttuja. Keskellä ovat Darja Lastovtšenko (vas.) ja Evelina Erti.

Karjalan Sanomilla on runsaasti tilaajia Petroskoin 34. koulun oppilaiden keskuudessa.  Lehden tilaajat, jotka opiskelevat 9.-luokalla, lukevat juttuja ja kertovat niiden sisältöä kotiluku-tunneilla.

— Olemme ottaneet lehden käyttöön, jotta oppilaat laajentavat suomenkielistä sanavarastoaan ja sekä osaisivat ilmaista ajatuksia kielellä, kertoo koulun suomen kielen opettaja Kristina Kušnir.

Tänä lukuvuonna 34. koulussa ei ole 10.—11.luokkia, joissa opiskellaan suomea. Ennen näillä luokilla myös hyödynnettiin lehteä.

pääkirjoitus / lokakuu 4, 2016 15:43 / päivitetty lokakuu 4, 2016 15:43
Mikko Nesvitski

Tänään 5. lokakuuta on tullut kuluneeksi tasan 96 vuotta siitä, kun Karjalan Sanomien historiallinen edeltäjä, Karjalan Kommuuni -lehti, näki päivänvalon. Kulunut 96. elinvuosi on jäänyt tietysti viime vuonna laajasti juhlitun lehden 95-vuotisjuhlavuoden varjoon, mutta silti siinä ajassa on tullut paljon tehtyä.

kulttuuri / syyskuu 28, 2016 11:06 / päivitetty syyskuu 28, 2016 11:06
Pukuni on historiani -hanke keräsi käsityöläisiä ja kansallispuvun asiantuntijoita Karjalasta ja Suomesta Petroskoihin.
Jelena Maloduševa
KUVA: Irina Larionova
Esitelmässään Suomalainen kansallispuku -seminaarissa taiteentutkija Jelena Jääskeläinen keskitti huomiota kansallispuvun historiaan ja nykytilanteeseen.

Vuosittain viidentenä elokuuta Suomessa järjestetään kansallispukujen tuuletuspiknikkejä. Perinne on ilmestynyt kuusi vuotta sitten Imatralla. Piknikkien aikana kaikki halukkaat, joilla on kansallispukuja tai vähintään osia niistä, kuten esimerkiksi kaunis hame tai päähine, tulevat puistoon ja viettävät aikaa yhdessä.

Suomalaisten kauniista perinteestä kertoi joensuulainen Jelena Jääskeläinen Suomalainen kansallispuku -seminaarissa.

yhteiskunta / syyskuu 28, 2016 09:33 / päivitetty syyskuu 28, 2016 09:33
Jelena Gagarina
KUVA: Jelena Gagarina
Kalastajat osallistuivat kilpailuun ryhmittäin. He kilpailivat henkilökohtaisessa kilpailussa.

Kalastaja Marat Julašev Petroskoista sai saaliiksi neljä kirjolohta Kalakunda-festivaalilla pidetyssä kalastuskilpailussa. Syöttinä hän käytti katkarapuja.

— Viime vuonna vain seurasin kilpailuja. Tänä vuonna päätin osallistua siihen. Saaliini paino oli 3,4 kiloa, Julašev sanoo.

pääkirjoitus / syyskuu 27, 2016 17:16 / päivitetty syyskuu 30, 2016 17:11
Mikko Nesvitski

Sahalinin saarella asuvan vähemmistökansan nivhin kielellä ilmestyy Nivh dif -lehti, jonka painos on 200 kappaletta. Erittäin vähän. Toki saarella asuvista 2000 nivhistä vain 600 henkilöä puhuu kieltään. Toisin sanoen lehti kattaa 30 prosenttia eli joka kolmannen kieltä puhuvan nivhin. Erittäin paljon.

yhteiskunta / syyskuu 27, 2016 15:15 / päivitetty syyskuu 27, 2016 15:15
Ilona Veikkolainen
KUVA: Ilona Veikkolainen
Anne Lammila vakuuttaa, että yhteiskunta voi hyvin, kun naiset osallistuvat politiikkaan ja liike-elämään. Suomi on todistanut sen.
Anne Lammila vakuuttaa, että yhteiskunta voi hyvin, kun naiset osallistuvat politiikkaan ja liike-elämään. Suomi on todistanut sen.

Suomen naisten asemasta kerrottiin Petroskoissa viikon alussa. Suomen tasa-arvosuurlähettiläs Anne Lammila piti luennot Karjalan virkamiesakatemiassa ja Petroskoin valtionyliopistossa.

— Kerron Suomen naisten tilanteesta ennen ja nyt. Tämä vuosi on juhlavuosi, koska on kulunut 150 vuotta Miina Sillanpään syntymästä ja myöskin110 vuotta Suomen naisten äänioikeudesta. Suomen naisia oli ensimmäisiä maailmassa, Lammila sanoo.

Nyt Suomen naisten työelämäasema on yksi parhain maailmassa.