pääkirjoitus / joulukuu 2, 2014 - 15:27 / päivitetty joulukuu 16, 2014 - 16:22

97 vuotta itsenäisyyttä

Mikko Nesvitski

Joulukuun 6. päivää on vietetty Suomen itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Itsenäisyysjulistus hyväksyttiin maassa tiukan äänestyksen jälkeen kaksi vuotta aikaisemmin, 6. joulukuuta 1917. Saman vuoden viimeisenä päivänä Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden.

Itsenäisyyden alkutaipaleella Suomen kansa joutui selviämään monista koettelemuksista. Sisällissota, luokkataistelu ja jännittyneet suhteet Venäjään ja myöhemmin Neuvostoliittoon määräsivät Suomen valtion politiikan 1920—1930-luvuilla. Tämä vaikea kausi kärjistyi talvi- ja jatkosodaksi, joiden tuloksena Suomi luovutti Neuvostoliitolle alueitaan Karjalan kannaksella ja Pohjois-Laatokalla.

 

Itsenäisen Suomen kehitys on ollut näyttävä esimerkki siitä, mitä väkiluvultaan pieni, mutta määrätietoinen ja uuttera kansa voi saada aikaan.

Vuonna 2010 Newsweek-lehti listasi Suomen maailman parhaaksi maaksi. Naapurit ovat vuodesta 2011 pitäneet viimeistä sijaa yhdysvaltalaissäätiö Fund for Peacen vuosittaisessa indeksissä, jossa mitataan valtioiden haurautta. Toisin sanoen Suomi on neljä vuotta peräkkäin ollut maailman vakain valtio. Lisäksi maa on ollut jatkuvasti kärkisijoilla PISAssa eli 15-vuotiaiden koulutaitoja mittaavassa tutkimuksessa.

Myös teknologioiden osalta on massiivista läpimurtoa tehty. Nokia nousi toimitusjohtaja Jorma Ollilan aikakaudella 1990-luvulla maailman suurimmaksi matkapuhelinten valmistajaksi. Linus Torvaldsin kehittämä Linux-käyttöjärjestelmä on nykyisin käytetyimpiä Windowsin ja Applen rinnalla.

 

Nykyaikaisessa tietokoneistuneessa ja globalisoituvassa maailmassa kansallisen omaperäisyyden säilyttäminen käy yhä vaikeammaksi. Suomi on onnistunut säilyttämään sen kautta historiansa ja myös vienyt osaamistaan muualle. Muun muassa se on viime vuosikymmeninä auttanut ja tukenut vaikeuksissa olevia sukulaiskansoja Karjalan tasavallassa eli suomalaisia, inkeriläisiä, karjalaisia ja vepsäläisiä.

Viime aikojen tilastot ja kyselyt osoittavat kuitenkin, että Suomen ja Venäjän kanssakäymisessä on havaittu pientä kylmenemistä. Se johtuu molemminpuolisista pakotteista ja ruplan heikentyneestä arvosta. Koska Karjalan tasavallassa käydään laajamittaista yhteistyötä länsinaapurin kanssa, meidän jää vain toivoa, että poliittisten ja taloudellisten suhdanteiden synnyttämä ”talvi” olisi eteläisittäin lyhyt.

0 kommentit