mielipide / tammikuu 13, 2014 - 13:10 / päivitetty helmikuu 4, 2014 - 15:30

Avoimuus suojelee eli miksi suomalaiset eivät uudista tutkimuslaitoksiaan

Konstantin Kotšnev

Itse asiassa väite ei pidä paikkaansa, koska suomalaiset kehittävät tiedettä ja uudistavat tutkimuslaitoksiaan. Naapurit uudistavat alaa toisin kuin esimerkiksi venäläiset tai kazakstanilaiset.

Hiljattain Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston tiedemiehet yhteistyössä Cursor Oy:n asiantuntijoiden kanssa keksivät menetelmän omega3 -rasvahappojen saamiseksi sellu- ja paperitehtaiden jätevesissä kasvatetuista levistä. Omega 3 -happojen pohjalta voi tuottaa esimerkiksi hyvin hyödyllisiä elintarvikelisäaineita. Lohenlihan ja sen tapaisten elintarvikkeiden arvokkuus selittyy juuri näiden happojen korkealla pitoisuudella.

Sellu- ja paperitehtaiden jätevedet aiheuttavat paljon ympäristövahinkoja kaikkialla. Suomessa näköjään piakkoin päästään eroon kyseisestä ongelmasta. Muuten sinivihreiden levien biomassan tuotantoa varten voi käyttää erilaisia jätevesiä. Tarkoitukseen sopivat hyvin nekin jätevedet, jotka valuvat keskivenäläisen Ivanovon kaupungin keskustan halki virtaavaan jokeen.

 

Eräs suomalainen professori on ilmoittanut, että suomella ja kiinalla on yhtäläisyyksiä. Professori toivoo saavansa apurahaa tutkimustensa jatkamiseen. Onko kielillä samankaltaisuuksia vai ei, mutta suomenkielinen ja kiinankielinen lehti ovat jo vierekkäin. Jos suomenkielinen lehti painetaan hieroglyfeillä, tulee kielten ”samankaltaisuus” kaikille selväksi.

Emme tässä rupea arvostelemaan, kuinka tärkeänä tulevaisuuden kannalta on omega 3 -happojen saanti levistä ja mitä yhteistä on suomen ja kiinan kielellä. Kiinnostavinta tässä on se, että tiedemiesten tutkimuksista koko Suomi saa tietoa kaikkien käytettävissä olevasta yle.fi-palveluportista eikä erityisalan julkaisuista.

Tiedemiesyhteisön avoimuudella on tärkeä osuus nykyajan yhdyskunnassa. Veronmaksajilla on oikeus tietää, mitä kotimaiset tutkijat harjoittavat ja mitä tutkimustyötä he suunnittelevat. Täten jokainen henkilö voi halutessaan tutustua täydelliseen raporttiin, joka kertoo Suomen valtiolle tulevaisuuden kannalta merkittävimmistä menetelmistä.

Näin ollen Venäjän tiedemiesten, lehtimiesten ja poliitikkojen olisi syytä tutustua suomalaiseen menettelyyn muuttaakseen omat tieteenalojen tutkimustyöt julkisemmiksi. Myös venäläisillä tutkijoilla olisi paljon kerrottavaa esimerkiksi siitä, että Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen tiedemiehet ovat kehittäneet ainutlaatuisen menetelmän. Menetelmä koskee visa- ja taalainkoivujen sekä hapsuharmaalepän lisääntymistä. Tämäntapaisista uutisista pitää kertoa koko maan mitassa.

 

Jos Venäjän kansalaisilla olisi saatavissa tietoa kotimaisten tutkijoiden tutkimuksista, ehkei Venäjän tiedeakatemian uudistus olisi näyttänyt sitten niin dramaattiselta. Hallituksen esittämän uudistuksen muunnelma on herättänyt kiivasta vastarintaa useiden tutkijoiden puolesta. Se ei kuitenkaan ole huolestuttanut yhteiskuntapiirejä. Kyselyn mukaan lähes puolet Venäjän kansalaisista ei ole kuullutkaan mitään tiedeakatemian uudistuksesta.

Uudistuksen puoltajien ja vastustajien väittely on muuttunut hyvin kiivaaksi. Toiset väittävät, että ”tehokkaat toimitusjohtajat” aikovat ottaa haltuunsa tutkimuslaitosten omaisuuden uudistuksen varjolla. Heidän vastustajansa väittävät, että eräät tiedeakatemian akateemikot ovat muuttuneet tavallisiksi harvainvallan edustajiksi. He myös ovat laittaneet Internetiin eräiden tunnettujen tiedemiesten pilakuvia. Tällainen menettely ei nosta venäläisen tieteen suosiota kotimaisen yhteiskunnan silmissä.

Kotimainen sosiologi Renald Simonjan on eräässä artikkelissaan perustellut, että venäläisten ja lähinnä luoteisvenäläisten mentaliteetti on hyvin lähellä pohjoiseurooppalaisten ajattelutapaa. Asuminen samankaltaisissa luonnonoloissa ja ilmastossa muovaa samanlaista suhtautumista ympäristöön. Metsät ja vesistöt ovat meitä lähempänä kuin Kazakstanin aavikot ja arot.

 

Kirjoittaja on suomen kielen ja kulttuurin ystävä, Mineralnyje Vodyn kaupungissa asuva yrittäjä.

0 kommentit