mielipide / heinäkuu 23, 2013 - 15:25 / päivitetty elokuu 7, 2013 - 12:59

Careliaa ajetaan alas

Toivo Flink

Luin Karjalan Sanomien heinäkuun 17. päivän numerosta, että Carelia-aikakauslehdestä on tarkoitus jättää jäljelle tynkä — kaksi numeroa kymmenestä ensi vuodesta lähtien. Asialla on Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan ministeriö. Sen varaministeri Aleksandr Rybakovin mielestä Carelian toimituksessa ”ei käsitetä selkeästi kenelle lehti on tarkoitettu ja miksi sitä yleensä luetaan”. Tuntuu kerrassaan käsittämättömältä, että tässä asemassa oleva päättäjä ihmettelee, miksi kulttuurilehteä luetaan. Ja kuinka herra Rybakov voi arvioida ja arvostella lehden sisältöä ja yli 80 vuotta ilmestyneen kulttuurijulkaisun merkitystä suomen kieltä ymmärtämättä?

Kuten tiedetään, suomen kielen äidinkielinen opetus lopetettiin neuvostoaikana kertaheitolla Inkerinmaalla ja Karjalassa 1930-luvun lopussa poliittisin perustein. Suomen kieli on elänyt lähinnä perheissä, ja sitä on opetettu vain vieraana kielenä. Tämäkin toteutui Karjalan kansallisten kirjailijoiden, ja ennen kaikkea Jaakko Rugojevin ponnistuksilla vasta 1973 lähtien. Tältäkin vähältä on pyritty monta kertaa katkaisemaan elinmahdollisuudet. Suomen kielen opetus on Petroskoin yliopistossa vaikeuksissa. Opiskellessani suomen kielen laitoksella 1960-luvun lopulla olemme puhuneen keskenämme siitä, että ellei kieltä opeteta äidinkielenä, se ennen pitkää kuolee. Ei voi välttyä käsitykseltä, että koko suomenkielistä kulttuuria ollaan nyt aktiivisesti ja määrätietoisesti ajamassa alas, ja kansallisuuspolitiikan päättäjät toimivat tämän prosessin keulahahmoina.

Voi vain ihmetellä, että suomalainen äidinkielinen kirjallisuustoiminta on kestänyt Karjalassa paineita näinkin pitkään. Viranomaiset eivät tiedä, millaisia henkisiä ponnistuksia vuosikymmenien sinnittely on Carelian tekijöiltä vaatinut. Ja kun päättäjät eivät ymmärrä eivätkä tiedosta, millaista peruuttamatonta vahinkoa he Carelian alasajolla aiheuttavat, Karjalan suomenkielisen kulttuurin arvostus heidän silmissään on sen mukainen. Ensin tuhotaan koko suomenkielinen toiminta ja sitten kysytään, kenelle lehti on tarkoitettu. Sen sijaan, että Carelia typistetään kahteen numeroon, tulisi kaikkeen suomenkieliseen ja kansalliseen toimintaan saada lisää resursseja.

Toivo Flink on Vantaalla asuva dosentti ja filosofian tohtori.

0 kommentit