pääkirjoitus / maaliskuu 20, 2018 - 16:28

Ennätysmäinen kannatus

Mikko Nesvitski

Viime sunnuntaina äänestyspaikassani olin melkoisesti yllättynyt. En muista yksissäkään viime vuosien vaaleissa nähneeni vaalihuoneistossa niin paljon äänestäjiä, että melkein jonoksi asti oli mennyt. Paljon kävi perheitä lastensa kanssa ja paljon oli nuoria joukossa.

Maanantaiaamuna oli vaalitulosten vuoro yllättää. Rohkeatkin odotukset jäivät oikein taakse, kun vaalilautakunta ilmoitti lähes 77 prosentin kannatuksen toimivalle presidentille äänestysvilkkauden ollessa 67 prosenttia. Vladimir Putin teki tavallaan historiaa, koska keräsi korkeimman tukiprosentin koko postneuvostoliittolaiselta ajalta. Niin prosenteissa kuin miljoonissa äänissä hän sai enemmän kuin kolmesti itse tähän mennessä, yhdesti Dmitri Medvedev ja kahdesti Boris Jeltsin 1990-luvulla.

 

Se että Putin voittaa oli itsestäänselvyys. Äänestäjien aktiivisuus vain herätti epäilystä. Aktiivisuuteen koko vaalikampanja tähtäsikin. Vaalipäivänä kotimaisesta mediasta luin raportteja, että valitsijoiden houkuttelemiseksi tarjottiin paikoin ilmaista kuljetusta, alennuksia, ruokakuponkeja, kukkia tai ilmapalloja (voiko ilmapallolla ostaa äänet?). Tapauksista uutisoi myös länsimainen media, mutta vaikutelma oli, että kärpäsestä yritettiin tehdä härkänen.

Äänestyspaikassani toimittajana pyysin lupaa vilkaista kerrostalomme äänestäjälistaa. Iltakuuden maissa talomme 36 asunnosta vain neljän asunnon äänestäjät eivät vielä käyneet vaaliuurnilla. Eikä meillä kierrellyt agitaattoreja, tarjottu ruokakuponkeja tai jaeltu ilmapalloja. Jos olisikin, se tuskin olisi saanut ihmisiä rastimaan ”oikeata vaihtoehtoa” vaalilipussa.

 

Näitä ”houkuttelutapauksia” ei voida edes katsoa sellaisiksi, jotka olisivat pystyneet vaikuttamaan tulokseen.

Ihmiset lähtivät äänestämään Putinia, koska luottavat häneen eivätkä nähneet missään muussa ehdokkaassa yhtä vahvaa kansallista johtajaa. Tuskin he olisivat nähneet sellaista maan ehkä johtavassa oppositiopoliitikossakaan Navalnyissa, jos hän olisi osallistunut vaaleihin. Siitä puhuvat muiden oppositiopolitiikkojen Sobtšakin ja Javlinskin saamat äänet, jotka ovat olleet erittäin vähäisiä kaikkialla Venäjällä.

Äänestäjien vilpittömyyttä ja vaalitulosten oikeellisuutta ei ole syytä epäillä. Ainakin Karjalan tasavallassa äänestyksen avoimuuden ja puhtauden panivat merkille itse oppositioehdokkaiden edustajat. ”Teillä vaalit olivat lähes steriilit”, kiteytti asian eräs heistä.

0 kommentit