mielipide / syyskuu 30, 2013 - 16:03 / päivitetty lokakuu 3, 2013 - 14:50

Huolena ravinto ja hampaidenpesu

Marjorita Sormunen

Samanlaisia iloisia ja aktiivisia lapsia olivat viidesluokkalaiset molemmin puolin rajaamme Pohjois-Karjalassa ja Venäjän Karjalassa.  Samat ohjeet saivat kyselylomakkeen täyttöön, samoihin kysymyksiin nousivat kädet, kun he halusivat vastausta epäselvään asiaan.

Ja kun tutkija komensi ”jokaisen kännykän tulee olla äänettömällä tutkimuksen ajan” – lapset ryhtyivät penkomaan koululaukkujaan yhtälailla Suomen kuin Venäjänkin puolella.

Tutkimustuloksia tarkastellessa lapsijoukossa alkaa näkyä eroja. Pohdin, millaisin eväin 11-vuotias suomalaislapsi lähtee aamulla kouluun, kun kyselyyn vastanneista runsaalle kolmasosalle on aamulla laitettu aamupala tai sen ainekset valmiiksi.

Venäläislasten kohdalla en ole huolissani aamupalasta, sillä siitä on kyllä huolehdittu erinomaisesti, mutta huikean korkeat luvut päivittäisistä limsojen ja makeisten käytöstä mietityttävät.

 

Suomen kouluruoka on kiistatta omaa luokkaansa, ja sillä on ravitsemuksen lisäksi myös kasvatuksellinen merkitys. Suomessa opettaja lasten vastausten mukaan sekä valvoo oppilaiden käsien pesua että syö yhdessä lasten kanssa.

Venäjällä opettajan valvonta ja läsnäolo ruokailussa näyttää olevan harvinaisempaa. Liekö opettajan läsnäololla – ja terveystiedon suunnitelmallisella opetuksella – osansa suomalaislasten terveellisempiin ruokatottumuksiin, sillä niin paljon venäläislapsia paremmat ne tämän otoksen perusteella näyttävät olevan.

Käsienpesu ennen ruokailua ei ole itsestäänselvyys. Tulosten mukaan meillä lähes kaikki lapset pesevät koulussa kätensä ennen koululounasta, mutta kotona käsienpesu jää vähäiseksi. Venäjällä tilanne on päinvastainen.

Sama trendi jatkuu hampaidenpesun suhteen, sillä se toteutuu suositusten mukaan tässäkin otoksessa vain pienehköllä osalla lapsista. Vielä kun suomalaislapset käyttävät energiajuomia kolminkertaisesti Venäjällä asuviin vertaisiinsa nähden, on syytä kiinnittää huomiota lastemme hammasterveyteen.

 

Ovatko siis epäsäännöllinen hampaidenpesu tai epäterveellinen ravinto listassa korkealla viidesluokkalaisten terveyshuolia kysyttäessä? Osaksi kyllä, sillä tulosten mukaan suomalaislasten suurin terveyshuoli oli liian vähäinen liikunta ja venäläislapsia huolestuttivat muun muassa koulunkäynnin vaativuus, epäterveellinen ravinto, liiallinen median käyttö ja liian vähäinen liikunta.

Lapsen terveysoppimiseen vaikuttavat muodollisen terveysopetuksen ohella suuresti ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja lähiaikuisten toiminta. Lapsen terveystottumukset syntyvät vähitellen kodin ja koulun tapojen ja kulttuurin kautta – ja lukemattomien toistojen, pyyntöjen ja muistutusten tuloksena. Ja muistakaamme me aikuiset oman esimerkin voima.

Viidesluokkalaisten terveyshuolia ja terveyskäyttäytymistä kartoitettiin keväällä rajan molemmin puolin. Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen hallinnoima AHIC-hanke kehittää alkukartoituksen pohjalta uusia toimintamalleja terveysoppimisen tueksi yhteistyössä opettajien ja lasten vanhempien kanssa.

 

Kirjoittaja toimii tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella.

0 kommentit