pääkirjoitus / syyskuu 27, 2012 - 11:08 / päivitetty syyskuu 30, 2012 - 13:27

Köyhät, mutta ylpeät

Mikko Nesvitski

Karjalan velka ylittää tänä vuonna 50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaikka lukua pidetään Venäjällä riskirajana, konkurssiin on toki vielä yhtä pitkä matka – sataan prosenttiin BKT:sta.

Toisin voi käydä ensi vuonna, jolloin tasavallan suurimman veronmaksajan, Kostamuksen kombinaatin, omistaja Severstal siirtää kaikki veronmaksunsa Vologdan alueelle, jossa yhtiö on rekisteröity. Verolain muutokset antavat sen tehdä niin.
Karjalan budjetti menettää eri arvioilta kahdesta kolmeen miljardiin veroruplaan. Nykyään verotuloista lähes 70 prosenttia kertyy yritysten liikevoittoverosta ja niistä puolet Kostamuksesta.
 
Severstalin lähtö kumoaa laajalle levinneen harhaluulon "tarmokkaasta ja tehokkaasta isännästä", joka tulee ja sormia napsauttamalla saa asiat kuntoon. Ei tule eikä saa.
Kaikkein vähiten Kostamuksen kombinaatin omistava Mordašov tai Nadvoitsan tehtaan omistava Deripaska ajattelevat Karjalan asukkaiden etuja. Vaikkakin takovat rahaa Karjalan maalla ja maanmiestemme työllä. Tässä tahtomattakin palautuvat mieleen kommunistien iskulauseet ja vaatimukset tuotantolaitosten palauttamisesta valtion, siis kansan, omistukseen.
 
Tasavallan johtajilla on hyvin niukat mahdollisuudet vaikuttaa oligarkkeihin. Toisaalta Karjalan pitää lähteä korkeimmalle mahdolliselle taholle vaatimaan puuttuvien tulojen korvaamista Venäjän budjetista, kun kerran moskovalaisissa kabineteissa hyväksytyt lainmuutokset laillistivatkin veronsiirron Karjalasta muualle.
Karjalan budjetti on tähänkin saakka ollut elonjäämisen budjetti, joka ei ole jättänyt paljon kehitysmahdollisuuksia. Alijäämää ei voida vastedes supistaa kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella. Sitä "vointia" luonnehtii nytkin hyvin ehdollisesti hyväksi.
Selvä on, että ilman rakennemuutoksia emme tule toimeen. Olemme köyhiä, joskin vielä ylpeitä. Ylpeitä maantieteellisestä sijainnistamme, ainutlaatuisesta luonnostamme ja rikkaasta kansanperinteestämme. Sillä ei sittenkään pitkälle potki. Kärsivällisyydellä ja tyytymättömyydellä on omat rajansa.
1 kommentit

Kommentit

Lähettänyt Pe, 09/28/2012 - 23:25 käyttäjä makarainen

Onko Federaation tai Karjalan Tasavallan verolainsäädäntö sellainen, että jonkun kombinaatin kaikki verotulot voivat mennä alueen ulkopuolelle? Eikö alueelle jää edes mitään yhteisöverotuottoja kuten Suomessa. Mitä tarkoittaa tässä tapauksessa Kostamuksen kombinaatin kaikkien verojen maksun siirto Vologdan alueelle? Miksi kombinaatin johto haluaa tehdä niin?

Miksi veroja ei haluta maksaa Karjalan Tasavaltaan?

Näin on osaksi myös Suomessa, meillä kuitenkin yritykset maksavat yhteisöveroa vaikkapa kaivoksista alueelleen, siis kuntaan. Lisäksi työntekijät maksavat ansiotuloistaan veroa asuinkunnalleen.

Meillä Suomessa häiritsee esimerkiksi kaivostoimintaa melkoisesti ulkomainen omistus. Malmeissa australialainen tai vaikkapa kanadalainen omistus tai lannoiteteollisuudessa norjalainen omistus. Meillä verotuottoa kuntakohtaisesti paikkaa työntekijöiden kunnan ja valtion verotus.

Sen kummemmin Karjalan Tasavallan verotuskäytäntöä tuntematta tuntuu pahalta se, että Tasavallassa kombinaatti voi päättää veronmaksupaikkansa. Sen pitäisi oikeastaan johtaa siihen, että veropohjaa pitää Karjalan Tasavallassa lainsäädännön keinoin muuttaa. Pitää verottaa omistusta (= suomalainen kiinteistövero), väliaikainen kavivosvero vakinaisille kaivoksille, myös työtä pitää kohtuullisesti verottaa. En tiedä, onko verotuksen lainsäädäntävalta Karjalan Tasavallan omissa käsissä, vai määrääkö Federaatio kaikki lait.

Kyllä toivoisi, että Karjalan Tasavaltaa ei "kuritettaisi" enempää verotulojen menettämisellä. Ei siinä tilassa pidä kuitenkaan jäädä "nyyhkimään" , pitää koko ajan yrittää saada uutta yritystoimintaa liikkeelle vaikka edes ulkomaisin voimin. Karjalan Tasavallan päämiehellä on ollut paljon yhteyksiä naapurimaihin yritystoiminna hyväksi. Varsinkin Norjaan ja Suomeen. 

Pitää kuitenkin tehdä oikeasti konkreettista työtä elinkeinoelämän elvyttämiseksi. Siinä tarvitaan Tasavallan yritysten ja yritteliäiden ihmisten aloitetta ja lisäksi Tasavallan johdon kannustusta.