mielipide / lokakuu 28, 2014 - 14:47 / päivitetty marraskuu 19, 2014 - 11:26

Karjalan kieli ja sen vaikutus matkailuun

Sari Heimonen, Kai Paajaste

Vienassa puhutaan yhä karjalan kielen vienan murretta. Se ei ole kuitenkaan siellä valtakieli. Lähinnä sitä osaavat vanhukset ja keski-iän ylittäneet. 1970-luvulla oli häpeällistä puhua karjalaa ja koulussa jopa kiusattiin lapsia, jotka puhuivat karjalaa toisilleen. Lasten kasvatuksessa kotikieli on usein venäjä.

Hiljattain Vuokkiniemen kylän johtaja Jelena Pluiko kertoi haastattelussa, että koska nuorille ei ole töitä omalla kotipaikallaan, he muuttavat kaupunkeihin. Kaupungeissa on vaikeaa säilyttää oma äidinkieli, koska kaikki asiointi tapahtuu venäjäksi.

Mitä tapahtuu, kun karjalan kieltä osaavat siirtyvät tuonilmaisiin, kuolevat? Kuuluuko karjalan kieli enää Vienassakaan?

Vienan Kostamuksessa tai Uhtualla eli Kalevalassa kaupoissa, ruokaravintoloissa ja muissa julkisissa paikoissa saa harvoin enää palvelua karjalaksi. Uhtualla on paikoin kylttejä ja karttoja suomeksi tai karjalaksi suomalaisturistien vuoksi. Niistä voimme kiittää paikallisen Uhut-seuran aktiiveja. Katujen nimikyltit siellä ovat venäjäksi kyrillisillä kirjaimilla. Vuokkiniemessä yhtään kadun nimeä tai kyläkarttaa ei ole vienankarjalaksi. Voi kysyä, kuinka paljon Vuokkiniemessä käy venäjänkielisiä turisteja?

Vuokkiniemessä on kautta aikain vieraillut suomalaisia ja vienankarjalaisten pakolaisten jälkeläisiä runsaasti. Nyt turistit ovat kylistä kaikonneet.

 

Kun Uhtualla aikoinaan aloitettiin lasten kielipesätoiminta karjalankielellä, siitä olivat kiinnostuneita myös lapsilleen varsinaista opetusta karjalaksi toivoneet vanhemmat. Nykyään kielipesä ei toimi alkuperäisellä tavallaan, vaan puolet on venäjää ja puolet karjalaksi. Vuokkiniemessä ei kielipesätoimintaa ole, mutta karjalan kieltä opetetaan peruskoulussa vähän.

Oulussa järjestettiin vienankarjalan murteen ja kulttuurin kurssi. Opettajana siellä toimi professori Pekka Zaikov. Hän totesi, että Suomessa olevat karjalaiset seurat arastelevat ja pelkäävät puuttuvansa liikaa toisen maan asioihin, kun on kyse Vienan Karjalan kulttuurista ja sen Karjalan kielen murteesta. Näin sen ei pitäisi olla! Hänen mukaansa karjalaisjuuriset niin Suomessa kuin Venäjällä ovat kaikki karjalaisia ja siksi kaikkien asiana on kielen ja kulttuurin säilyttäminen yhdessä.

 

Vienan Karjalan matkailun säilymisen ja virkistymisen yksi avain on karjalan kielen säilyminen ja tarvittaessa sen elvyttäminen.

Tässä asiassa matkailun parissa päättävissä asemissa olevia henkilöitä tulee kannustaa Karjalassa ottamaan tämän turismivalttikortin nyt täyteen käyttöönsä. Nyt pitäisi kylvää karjalaisen heimon keskuudessa ylpeyttä karjalaisista juuristaan — sitä turistit haluavat tulla näkemään ja kokemaan.

Matkailijat yllättyvät kuullessaan karjalan kieltä ja saadessaan palvelua ymmärtämällään kielellä Venäjällä. Maassa, jossa sitä ei juuri olettaisi kuulevan enää. Se on monelle ilahduttava yllätys ja sillä on positiivinen vaikutus Karjalan matkailussa.

 

Kirjoittajat ovat Suomessa asuvia vienankarjalaisten jälkeläisiä.

0 kommentit