pääkirjoitus / heinäkuu 15, 2014 - 13:56

Kauniit sanat todeksi!

Suorastaan kohtalon ivaksi voin luonnehtia sen tosiasian, että Karjalan kansallisten kulttuurien keskus karkotti hiljattain tiloistaan yhden perustajistaan, Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton. Nimittäin 1990-luvulla juuri Inkeri-liiton, Karjalan Rahvahan liiton ja Vepsäläisen kulttuuriseuran aloitteesta — ja sinnikkään kamppailun tuloksena — oli kulttuurikeskus avattu.

Keskuksen alkuperäisenä tehtävänä oli vaalia nimenomaan Karjalan itämerensuomalaisten kansojen etuja. Vuosien varrella se on vaivautunut kantamaan huolta myös tasavallan muista kansoista ja kansallisuuksista. Kuitenkin kiistatonta on, että nimenomaan karjalaiset, suomalaiset ja vepsäläiset tekevät Karjalasta Karjalan.

 

Toisaalta, tuttua sanontaa vääntäen, ei häädössä niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin. Parina viime vuotena on vatvottu ahkerasti Karjalan itämerensuomalaisten kansojen resurssi- ja kielikeskuksen perustamista Periodika-kustantamon pohjalle. Keskushanke on saanut myönteisen lausunnon Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten neuvostolta ja Karjalan päämieheltä ja sitä kannattaa myös tasavallan kansallisuuspolitiikan ministeriö. Sitä enemmänkin, Karjalan 100-vuotispäiväksi Periodikan rakennus on tarkoitus peruskorjata.

Nyt siis on mitä sopivin hetki koittanut osoittaa kauniit sanat todeksi ja ryhtyä toimeen. Periodikassa on riittävästi tyhjiä tiloja, joissa uuden kotinsa voivat löytää niin Inkeri-liitto kuin muutkin kansalliset kansalaisjärjestöt.

 

Toki harmillisena esimerkkinä on Nuori Karjala -järjestö, joka häädettiin sen entisistä tiloista viime vuonna. Periodika on omalla vastuullaan tarjonnut järjestölle huoneen Titovinkatu kolmosesta, viranomaisten päätös puuttuu yhä.

Inkeri-liitto olisi valmis muuttamaan Titovinkadulle, samoin ainakin Karjalan Rahvahan liitto. Kallistavatko viranomaiset nyt korvaansa kansalaisjärjestöjen suuntaan?

Asia on pienestä kiinni. Mikäli kansallisuuspolitiikan ministeriö ja tasavallan valtionomaisuuskomitea pääsevät yhteisymmärrykseen, niin ei olisi enää kiven takana päätös Periodikan vapaiden tilojen antamisesta kansalaisjärjestöjen käyttöön. Pitää vain olla hiukan poliittista tahtoa, että asia nytkähtäisi vihdoin eteenpäin ja resurssikeskushanke alkaisi näyttää joltakin konkreettisemmalta kuin pelkiltä pilvilinnoilta. Siihen itse elämä tarjoaa nyt mahdollisuuksia.

0 kommentit