mielipide / heinäkuu 2, 2013 - 14:22 / päivitetty elokuu 7, 2013 - 12:51

Ketkä hyötyvät yksityistämisestä

Anatoli Grigorjev

Hiljattain Jakutian eli Sahan päämies Jegor Borisov ilmoitti, ettei Venäjän hallitus rupea yksityistämään tykkänään alan suurinta Alrosa- timanttiyhtiötä. Alrosa on Venäjän omaperäinen monopoliyhtiö, joka kuuluu osittain Venäjän hallitukselle, Jakutian tasavallalle ja muille pienemmille omistajille.

Jakutiassa sijaitsee yksi maailman suurimmista timanttiesiintymistä, jossa hankitaan valtaosa Venäjän timanteista. Viime vuosina eräät poliitikot ja talousmiehet ovat pyrkineet yksityistämään täysin jalokivien hankintaa ja käsittelyä Jakutian tasavallassa. He selittävät yksityistämisen tarvetta jonkinlaisella taloudellisella tarkoituksenmukaisuudella.

Sen yhteydessä Venäjällä kahdenkymmenen vuoden aikana tehty yksityistäminen on osoittanut kuinka paljon ovat kärsineet siitä federaation konkreettisten jäsenten intressit. Tässä tapauksessa yksityistämisestä joutuu kärsimään Jakutia ja sen väestö.

Tietysti tasavallan johto ja parlamentin edustajat eivät halua semmoista tapahtumien kulkua, vaikka Moskovasta tulee kovaa painostusta tasavallan johtoa kohtaan. Internetissä voi tutustua siihen yksityiskohtaisemmin.

Ei saa unohtaa, että timanttien hankinta ja hionta on Jakutian tärkein ala, joka muodostaa tasavallan budjetin. Osa timanttien hankinnasta saadusta rahasta lankeaa Jakutian kahdeksalle piirille, siis välittömästi kanta-asukkaiden eli jakuuttien tarpeisiin. Sen yhteydessä voidaan vain kiittää Jakutian johtoa siitä, että paikallisviranomaiset ovat pystyneet puoltamaan tasavallan ja kansan etuja.

 

Tahtomattaan tulee mieleen Karjala ja sen luonnonvarat. Mekin joudumme puoltamaan Karjalan kanta-asukkaiden etuja. Täälläkin Venäjän pohatat kaikkia keinoja käyttäen pyrkivät valvomaan tasavaltaamme ja sen taloutta. Valitettavasti Karjalassa on sen yhteydessä pelkkiä menetyksiä.

Jakutiassa on timantteja ja paljon muitakin luonnonrikkauksia. Mitä on jäänyt Karjalan tasavaltaan aitoa karjalaista? Ei mitään. Tasavallan metsät, vesistöt ja maat eivät kuulu enää välittömästi karjalaisille.

Kostamuksen malminrikastamo kuuluu yksityisille Vologdan alueelta. Verot maksetaan sinne. Tasavalta saa vain muruja malminrikastamon toiminnasta.

Karjalassa on kolme kansallista piiriä, jolla on erikoinen perustauslaillinen asemansa. Prääsän, Aunuksen ja Kalevalan piireissä asuvat karjalaiset eivät hyödy siitä asemasta lainkaan.

Prääsän kansallisessa piirissä ei karjalaisille ole jäänyt käytännössä yhtään mitään. He sanovat siitä suoraan. Metsää hakataan ihan paljaaksi ulkopuolisella työvoimalla. Hakkupalstoille jää mittavia murrokkoja ja kaikenlaista romua. Kuluu sata vuotta, ennen kuin uusi metsä kasvaa tilalle.

Karjalaisen miehen Ivan Kirillovin vastoinkäymisistä on saatu kuulla monta kertaa. Mies ei ole onnistunut saamaan tonttia kotikylässään kahteentoista vuoteen. Kirillov joutuu hankkimaan polttopuuta talveksi pitkän matkan päästä. Sama koskee hiekkaa ja maata, vaikka sitä löytyy kylän läheltäkin.

Sen sijaan erilaiset huvilanomistajat, mökkiläiset ja vierastyöläiset voivat Prääsän piirissä hyvin ja hyötyvät. On päivänselvää, että piirihallitus on syyllinen siihen. Prääsän piirihallituksesta ei ole mitään tolkkua, vaikka sen johdossa on karjalainen. Maalaiset ovat kärsineet pahasti hänen toimistaan.

 

Vieljärven ja Essoilan maatilat olivat ennen hyvin varakkaita. Nykyisin ne pysyvät hädin tuskin elossa. Karjatilojen johdossa ei ole enää karjalaisia vaan kaukaisten etelässä sijaitsevien tasavaltojen edustajia. Ei heitä kohtaan ole mitään vaatimuksia, mutta mitä varten on perustettu Prääsän kansallinen piiri jos tasavallassa ei pystytä kouluttamaan tehtävään omia asiantuntijoita?

Karjalassa on korkeakouluja ja muita oppilaitoksia, muttei niissä kouluteta karjalaisia esimerkiksi taloustieteilijöiksi, viranomaisiksi, eikä paikallishallinnon johtajiksi. Sitten vallanpitäjät myöntävät, ettei karjalaisten keskuudessa ole päteviä johtajia.

Viimeiset karjalaiskylät autioituvat nopeasti. Viime vuosina on hävinnyt kymmeniä kyliä. Se ei ole alueen suurentamista vaan sukupuuttoon kuolemista. Nuoria ei ole jäänyt kotikyliinsä. Ikäihmisiä kuolee. Kyliin jää yksistään tilapäisiä asukkaita eli mökkiläisiä, joilla ei ole mitään suhdetta karjalaisiin. Seutu venäläistyy kovaa vauhtia.

Tämän yhteydessä täytyy todeta, että tämän vuosisadan alussa karjalaisväestö etnisenä yhteisönä rappeutuu hurjasti. Sen takia Jakutian tasavallassa päähohtajan virka on presidentti ja Karjalan tasavallassa päämiestä sanotaan sinnikkäästi ”kuvernööriksi” kuten Venäjän keisarikunnan aikaan.

Siinä on köyhä karjalan kansa, jolta on synnyinseudulla ryöstetty kaikki.

 

Anatoli Grigorjev on Karjalan kongressin puheenjohtaja.

0 kommentit