pääkirjoitus / kesäkuu 24, 2014 - 16:22

Kieliin ja historiaan huomiota

Yli 200 tutkijaa ja kansalaisaktivistia on kokoontunut Petroskoihin Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden 5. konferenssiin. Neljän päivän sisällä konferenssi tarkastelee suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja nyky-Venäjällä niiden kaikessa kirjavassa moninaisuudessaan.

Petroskoi ottaa vastaan yleisvenäläisen konferenssin ensi kertaa. Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitos ja Petroskoin valtionyliopisto ovat tehneet kaikkensa saadakseen kansallisuuksien ja kielten laajan edustuksen konferenssiin. Myös sisältö yllättää mieluisasti, sillä aihekokonaisuus ulottuu arkeologiasta aina kielenopetuksen nykyisiin trendeihin.

Konferenssin ansiona pidän sitä, että lyydiläiset korostuvat tällä kertaa voimakkaasti. Lyydin kielen säilyttämisen ongelmista ja kielenopetuksen näkymistä puhutaan erillisessä seminaarissa.

Myös historiallinen näkökulma on vahvasti läsnä. Mielenkiintoiseksi aiheeksi luonnehtisin petroskoilaisen historiantutkijan Sergei Veriginin esitelmää suomalais-ugrilaiset kansojen ja kirkon suhteista Karjalan tasavallan miehityksen aikana 1941—1945. Historiantutkija Irina Takalan esitelmä kielipolitiikan erikoisuuksista Neuvosto-Karjalassa 1920—1930-luvuilla kiinnittää niin ikään huomiota.

Yleisesti ottaen lähihistoria saa yhä enemmän jalansijaa paikallisessa historiantutkimuksessa. Tutkijakäyttöön viime vuosina avautuneet arkistot ovat poikineet jo useamman kirjan mm. Karjalan ja Suomen suhteista ja talvi- ja jatkosodasta. Toivottavasti lisää seuraa tulevina vuosina.

 

Niin laajalta tutkija- ja kansalaisfoorumilta kaipaisin vain lisää paikallisten suomalaisten edustusta. Vaikka konferenssi on tieteellinen, on siinä varattu aikaa pyöreä pöytä -tilaisuuksille. Yhdessä niistä aiheina ovat mm. tietotekniikan käyttö vepsän kielen säilyttämisessä, karjalaisten vuosikokous, Karjalan Rahvahan liiton toiminta, valtion tuki itämerensuomalaisille kansalaisjärjestöille ja Suomi-Venäjä-seuran sugri-kielten ja kulttuurien kehittämisprojekti Venäjällä.

Minusta siihen samaan linjaan sopisi erittäin hyvin Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton esittely ja etenkin kertomus liiton ajamasta hankkeesta muistomerkin pystyttämiseksi Sandarmohin joukkoteloituspaikalle siellä vainovuosina teloitettujen suomalaisten muistoksi. Foorumissa monumenttihanke saisi lisää julkisuutta ja uskoakseni myös lisää tukijoita.

0 kommentit