mielipide / joulukuu 25, 2012 - 10:25 / päivitetty joulukuu 25, 2012 - 10:26

Kiinalainen lahjahevonen

Konstantin Kotšnev

Kuinka maailma valmistautuu uudenvuoden ostosbuumiin? Miten pitää juhlia oikein uudenvuoden juhlaa? Kannattaako ottaa se vastaan vanhaan tapaan?

Ei suinkaan! Kaikki olemme nykyajan ihmisiä ja sen tähden uskomme suuremmassa tai vähemmässä määrin muinaiskiinalaiseen pötyyn eli mielellämme otamme vastaan käärmeen vuotta erään muinaiskiinalaisen horoskoopin mukaan.

Lahjat tai tarkemmin sanottuna niiden paljous on kaikkein tärkeintä uudenvuoden juhlassa. On eletty ohi ne ajat, jolloin tyypillisen piirikeskuksen ainoana nähtävyytenä tai käyntikohteena oli kulttuuritarvikekauppa, jossa myytiin myös muistoesineitä. Eräät niistä olivat sopineet hyvin lahjaksi. Nykyisin Venäjällä myydään laajamittaisesti kaikenlaista rojua. Koru- ja lahjaliikkeitä on kaupungeissa yhtä paljon kuin elintarvikekauppoja. Lukuisien liikkeiden täyttäminen tavaroilla onnistuu ainoastaan aasialaisten tuottajien voimin. Tavaran toimitus Aasiasta Eurooppaan tapahtuu pääosin meriteitse.

Tavallisten kuivalastialusten kuljetusvolyymiä ei enää riitä. Sen takia eräs ranskalainen yhtiö tilasi itselleen mahtavan konttialuksen, jonka kannen pinta-ala on neljän jalkapallokentän kokoinen. Kannelle mahtuu yli 16 000 merikonttia. Etelä-Koreassa rakennetun aluksen pituus on 396 metriä. Marraskuun alusta konttialuksella kuljetetaan lahjatavaraa Aasiasta Euroopan markkinoille.

 

Mahdollisesti Aasian maissa tuotetut tavarat tuovat mukanaan jonkinlaista aasialaista henkeä. Ainakin uudenvuodenjuhlan vastaanoton perinne on muuttunut Euroopan maissa oman lahjatavaratuotannon lakkautettua. Kaiken lisäksi Euroopassa ja Venäjällä teroitetaan asukkaille surullisen kuuluisaa kiinalaista horoskooppia. On täysin ymmärrettävissä, että kiinalaisten tuottajien ja kauppiaiden tavoitteena on löytää kuluttajia Aasian maissa tuotetuille lelukaniineille, -sioille ja - lohikäärmeille. Valitettavasti kristinuskon henki katoaa jopa jouluviikkona.

Näin yle.fi -portaali kirjoittaa, että Suomen kouluissa valmistaudutaan jouluun käyttäen joulupukin satumotiiveja ja muuta jättäen pois kristinuskon aiheita. On muodostunut idea, että sivistys ei riipu enää uskosta eikä usko riipu sivistyksestä. Toisin sanoen kristinusko kärsii kouluissa. Onko se hyödyksi?

Helsingin Kallion seurakunnan kirkkoherra ja teologian maisteri Teemu Laajasalo on huomauttanut, että kyseinen menettelytapa tarkoittaa uuden fundamentalismin syntymistä.

 

Neuvostoliitossa syntyneinä muistamme hyvin kommunistisen uskon aktiivista viljelyä vapaamielisyyden varjolla. Sen ohella punalipuilla ja muilla symboleilla oli tärkeä osa.

Nykyisin ympärillämme on runsaasti itämaisia uskonnollisia attribuutteja. Katsetta terästäen voidaan huomata, että Aasiassa valmistettu jouluaiheinen sommitelma kuvaa pienokaisen syntyä. Kuitenkin jo nyt vauva on pikemmin Konfutsiuksen kuin Joosepin näköinen. Muutaman vuoden päästä Jumalan äiti nähtävästi ei eroa paljon Shaolinin munkista jos kristinuskon pyhien visualisointia ruvetaan muokkaamaan Kiinassa.

 

Maailma on vajonnut kulutukseen. Mannermaalaiset eivät huomaa enää, että oman oikean tavaran asemesta heille sujautetaan vierasperäistä krääsää. Itämaisten symbolien ja tunnusmerkkien pysyvä käyttö vaikuttaa kielteisesti omaan kulttuuriimme ja uskoomme ja aiheuttaa niiden syrjäyttämistä.

On välillä hyviäkin uutisia. Täten Suomessa odotetaan, että uudenvuoden aattona maassa ponnahtaa jyrkästi sähkönkulutus. Syynä siihen eivät ole yksistään tämänvuotiset paukkuvat pakkaset. Suomalaiset ryhtyivät valmistamaan perinteistä joulukinkkua ja lämmittämään kunnolla saunojaan. Onneksi kinkut ja saunat ovat vieläkin suomalaisia.

0 kommentit