mielipide / helmikuu 20, 2014 - 10:35 / päivitetty huhtikuu 8, 2014 - 10:28

Kilot tippuvat syömällä vähän mutta säännöllisesti

Heikki Sorri

Olen lähellä neljääkymmentä oleva mies, ja olen lihonut lähes 40 kiloa “melkein huomaamatta” lopetettuani tupakoinnin. Ruoka vain alkoi maistua hyvin.

Havahduin ylipainoni tuomiin ongelmiin jo pari vuotta sitten. Kengännauhojen sitominen ei enää ollutkaan helppoa. Ylipainoni vuoksi jouduin luopumaan myös rakkaasta harrastuksesta, purjelentämisestä. Ja samat pari vuotta olin myös lupaillut aloittavani dieetin.

En saanut tehtyä muutosta, koska aina löytyi hyviä tekosyitä. Minulla ei ollut päämäärää eikä syytä laihtua. Olen kuitenkin ollut tietoinen siitä, että kunhan syitä on riittävästi, pystyn muuttamaan elämäntapani, lopetinhan tupakoinninkin vuonna 2008 - kerrasta.

 

Viimeisen vuoden ajan laihduttaminen on ollut joka päivä mielessä. Jäin11-vuotiaan pojan yksinhuoltajaksi, ja olen alkanut pelätä, kuka pojastani huolehtisi, jos minulle tapahtuisi jotain.

Onneksi silmiini sattui Health in Focus — Tähtäimessä terveys -hankkeen ja YLE:n Pohjois-Karjalan radion ilmoitus ”Remonttiryhmästä” syyskuussa. Ryhmään haettiin tavallisia ihmisiä, jotka haluavat muuttaa elämäntapojaan terveemmiksi ja sitä kautta esimerkiksi laihtua, lopettaa tupakoinnin tai vain lisätä liikuntaa. Lupasin itselleni, että jos minut hyväksytään ryhmään, tulen tekemään kaikkeni, jotta kilot karisevat.

 

Aloitin elämäntapamuutoksen melkein samana päivänä, kun kuulin, että minut oli hyväksytty ryhmään. Ensimmäisessä ryhmätapaamisessa sain kuulla, että ruokailla kannattaisi viisi kertaa päivässä ja syödä kerralla vain pieniä määriä, jolloin nälkä pysyisi poissa.

Viikonlopun vielä jatkoin entiseen malliin syömisistäni välittämättä. Sunnuntaina töihin eväitä tehdessäni päätin kuitenkin tehdä vain puolet normaalista eväsmäärästä, ja pärjätä sillä. Otin myös päivittäiseen ruokavaliooni kasvikset ja salaatit.

 

Ensimmäisen viikon olin koko ajan nälissäni, mutta pidin ruokailuvälit kahden kolmen tunnin mittaisina. Väliaikoina join vettä, johon olin limpparit vaihtanut. Karkit, joita tuli ennen syötyä melkein päivittäin jätin kokonaan pois.

Paino alkoi ilokseni tippua melko nopeasti. Ryhdyin myös lenkkeilemään. Onneksi kavereistani löytyi tsemppareita, jotka ajoivat liikkeelle ja lähtivät mukaani kävelemään ja tukemaan elämäntapamuutostani. Aloitin lenkit varovasti neljän kilometrin kävelyillä, pisimmät matkat ovat olleet kahdeksan ja puolen kilometrin mittaisia.

 

Nyt kaksi kuukautta myöhemmin painoni on pudonnut 13 kiloa - näillä yksinkertaisilla muutoksilla. Energiaa on tullut valtavasti lisää, ja minulla on parempi ja kevyempi olo.

Tavoitteeseeni on vielä matkaa 25 kiloa, mutta tiedän selkärankani sen kestävän. Enää ei ole koko ajan nälkä. Paino putoaa, ja olen löytänyt liikkumisesta uuden ilon elämääni.

Kannustuksena kaikille laihduttamista suunnitteleville sanoisin: älkää uskoko ihmeisiin ja kalliisiin ”ihmedieetteihin”.  Kaikki lähtee itsestä ja omasta päätöksestä ja siitä päätöksestä kiinni pitämisestä.

 

Kirjoittaja on hammaslahtelainen yhdistelmäajoneuvonkuljettaja ja kansainvälisen Tähtäimessä terveys -hankkeen ja Pohjois-Karjalan “Remonttiryhmän” jäsen.

0 kommentit