pääkirjoitus / joulukuu 25, 2012 - 10:21

Lainmukaisesti, järjenvastaisesti

Viisi tuhatta neliömetriä maata myytiin Petroskoin keskustassa Äänisjärven rannalla polkuhintaan eli 74 000 ruplasta. Siis jalkapallokentän kokoisesta tontista kaupungin kassa on "lihonut" peräti 1850 euroa. Kuulostaako vitsiltä? Ikävä kyllä menettely ei ollut lainvastainen.

Yleisesti ottaen maakaupan kaava oli yksinkertainen, mutta nokkela. Ensin joku taho hankki maatontilla sijaitsevat kaksi rakennusta omaisuuteen ja sitten — jo omistajana — pyysi myös maata omistukseensa. Venäjän lakien mukaan kaupunginhallitus oli velvollinen myymään tontin rakennuksen omistajalle. Laki määrää vastaavissa tapauksissa myös hinnan — 2,5 prosenttia kaupungin pitämän tonttikirjan tonttiarvosta.

Mikäli tonttia olisi tarjottu huutokaupalla, olisi mahdollinen ostaja kaivanut taskustaan varmasti suuremman rahan kuin tonttikirjan mukaiset kolme miljoonaa. Kaupungin keskustassa sijaitsevasta makeasta palasta olisi huutokaupalla kamppailtu äänin ja nyrkein.

 

Lainmukaista, mutta järjenvastaista. Toki jos olisi menetelty järjenmukaisesti, olisi tulos lainvastainen. Oikea noidankehä.

Maakaupan detaljeja on nyt tutkimassa Petroskoin syyttäjälaitos. Epäilen toki, että tutkinta johtaa minkälaisiin tuloksiin, kun kerran maakaupassa oli lakia noudatettu niin pilkuntarkasti.

Toivon syyttäjälaitoksen osaavan sentään selvittää tontilla sijaitsevien kahden rakennuksen kauppaa. Nimittäin kaksi kaupungin omaisuuteen kuulunutta rakennusta myytiin liikoja kysymättä eräälle rajoitetulla vastuulla toimivalle yhtiölle, joka osti myöhemmin kyseisen maatontin. Hinnaksi oli sovittu hieman yli kolme miljoonaa ruplaa. Tällä rahalla Petroskoin keskustassa pystyy ostamaan jos vaikka pienen kahden huoneen asunnon, ei rakennusta sentään.

Kiinteistökaupastakin kaupunginhallitus selvisi puhtain paperein. Rakennusten käyttötarkoitusta ja myyntihintaa arvioi siihen oikeutettu federatiivinen valtionlaitos, ei kaupunginhallitus itse. Miksi rakennukset myytiin niin halvalla, siihen syyttäjälaitoksen sopii kuitenkin vastata.

Kaupunkilaiset voivat toki ilman syyttäjiäkään tehdä omat päätelmänsä, jotka saamme nähdä viimeistään ensi kevään kaupunginjohtajan vaaleissa.

0 kommentit