mielipide / helmikuu 8, 2013 - 14:39 / päivitetty helmikuu 12, 2013 - 14:40

Mihin Venäjä kulkee?

Anatoli Grigorjev

Kuuntelen säännöllisesti Venäjän radiota. Hiljattain Venäjän tunnettu runoilija Andrei Dementjev haastatteli akateemikko Nikolai Šmeljovia. Akateemikko Šmeljov on kuuluisa taloustieteilijä ja analyytikko. Suoran radiolähetyksen aiheena olivat Venäjän talouden nykytila ja sen kehitysnäkymät.

Akateemikko Šmeljov toi šokeeraavia lukemia ja maan kehitykseen liittyviä tosiasioita, joita en ole löytänyt Internetistä.

Akateemikon mukaan vuodesta 1991 Venäjän talous on kärsinyt mittavia menetyksiä. Kahden vuosikymmenen aikana Venäjä menetti puolet reaaliteollisuudestaan.

Karjalan osalta menetykset ovat sitäkin suuremmat. Maataloudessa on sattunut korvaamatonta menetystä. Kolmannes kyntöpelloista on kasvanut umpeen rikkaruoholla. Karjalassa tuottavasta maanviljelystä ei ole jäljellä mitään.

Venäjä on menettänyt puolet karjan pääluvusta. Yksityiset maanviljelijät eität ole pystyneet pitämään maataloutta neuvostovuosien tasolla. Voidaan sanoa, että maaseutu on romahtanut tyystin, jäljellä on vain siirtolapuutarhoja tai mökkiyhdistyksiä.

 

Siperiassa ja Kauko- Idässä on väkiluku supistunut jyrkästi. Laaja alue kiinalaistuu nopeasti, jos ei tapahdu muutosta parempaan.

Maan elintarviketurvallisuusko? Sen olemme menettäneet aikoja sitten. Nykyisin puolet elintarvikkeista jopa enemmänkin ostamme ulkomailta! Sellaista ei ole oikeastaan ollut koskaan.

Nyt Venäjän talous pysyy pinnalla öljy- ja kaasudollareiden ansiosta. Maan taloudellista heikkoutta kuvaa hyvin sekin, että palkanmaksujen osuus valtion menoissa pysyy 35 prosentissa silloin kun kehittyneissä maissa se ylittää 80 prosenttia.

Sen ohella yhteiskunnassamme on tapahtunut kauhea väestön jakautuminen, jolloin suuri osa asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Kaikki varat kuuluvat Venäjällä pienelle miljardöörien joukolle, joka ei välitä maasta eikä maassa asuvasta väestöstä.

 

1990- luvun yksityistäminen on tullut yleiseksi puheenaiheeksi. Akateemikon mukaan Venäjä on saanut siitä kaiken kaikkiaan 9 miljardia dollaria. Pieni Bolivia on saanut yksityistämisohjelmastaan 60 miljardia dollaria. Voidaan verrata maiden kokoa ja tuloja omaisuuden yksityistämisestä. Venäjän yksityistämisohjelmaa sanotaan ryöstöksi.

Taloudellisessa kehityksessään Venäjä on jäänyt pahasti jälkeen jopa kehitysmaista kuten Brasiliasta, Indonesiasta ja Etelä-Koreasta.

 

On epäselvä, miksi Venäjä on päättänyt ryhtyä suurellisiin hankkeisiin kuten Sotšin talviolympialaisiin, jalkapallon mestaruuskilpailuihin ja muihin. Jatkossahan kohteiden ylläpitoon joudutaan myöntämään aikamoista rahaa, joka voitaisiin käyttää tavallisten asukkaiden jokapäiväisiin tarpeisiin.

Tämän taustalla Venäjän useiden poliitikoiden ja liikemiesten puheet huomattavien sijoitusten tarpeellisuudesta maan talouteen aiheuttavat naurua. Mistä hyvästä pääoman vienti ylittää moninkertaisesti sijoitukset maahamme? Mikä estää liikemiehiä sijoittamasta rahaa kotimaan talouteen ja infrastruktuuriin? Kukaan ei pysty antamaan järkeenkäypiä selityksiä.

Pääoman viennin rinnalla tapahtuu aivovuotoa ulkomaille. Korkeakoulutuksen taso on laskenut neuvostovuosiin verrattuna. Sen syy on pinnalla. Nykyään raha on Venäjällä ainoa mitta, jota jumaloidaan. Pääsy yliopistoon onnistuu, jos on rahaa. Samoin järjestyy diplomikirjakin. Mitä voidaan odottaa sellaiselta ”asiantuntijalta”?

Seuraava epämiellyttävä seikka on siinä, että valtiovallan elinten tärkeisiin virkoihin voi helposti päästä tuttavuussuhteiden tai lompakon avulla. Käytännössä sellaista tapahtuu kaikkialla Venäjällä.

0 kommentit