pääkirjoitus / elokuu 22, 2017 - 17:03 / päivitetty elokuu 28, 2017 - 15:34

Oikeus elämään

Mikko Nesvitski

Viime perjantaina Turun keskustassa puukotettiin kymmentä ihmistä, joista kaksi on menehtynyt. Maan median mukaan epäilty on 18-vuotias marokkolainen, joka tuli vuonna 2016 turvapaikanhakijana Suomeen ja tänä vuonna sai kielteisen turvapaikkapäätöksen. Poliisi tutkii joukkopuukotusta terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhana ja murhan yrityksenä.

Kauhistuttaa ja pelottaa, kun terrori-iskut vavahduttavat Ranskassa, Belgiassa tai Saksassa. Mutta vielä enemmän kammottaa ja pelottaa, kun ne tapahtuvat lähempänä omaa kotikuntaa kuten keväällä Pietarin metrossa tai nyt Turun keskustassa, ja kun niistä vielä saa ensikäden tietoa ”oman kylän pojilta” eli Pietarissa tai Turussa asuvilta entisiltä petroskoilaisilta.

 

Terrorismi ei välittänyt ennenkään valtakunnanrajoista. Nämä madaltuivat entisestään ja tilanne paheni, kun turvapaikanhakijoille oli avattu ovet Länsi-Euroopan maihin turvapaikkajärjestelmän kautta ja vieläpä maiden väliin jaetuin kiintiöin. Ei siis ihme, että järjestelmää on saatettu käyttää väärin ja eri puolille EU:ta on tullut niitä, jotka eivät alkuunkaan lähteneet aidosti hädänalaisista olosuhteista.

Vaikka terroria ei voi täydellisesti estää, tavalliset kansalaiset odottavat, että viranomaiset tekevät asioille jotain. Aivan varmaa on, että maahanmuuttokeskustelu kovenee lähiaikoina, ja Euroopan maat joutuvat varmistamaan tavalla tai toisella turvapaikkajärjestelmiensä toimivuutta.

 

Enemmänkin, puntariin joutuu yksityisyyden suoja. Syksyllä Suomen eduskuntaan tulee käsittelyyn tiedustelulainsäädäntö, joka muuttaisi terroriuhkien tutkintaa. Se antaisi turvallisuusviranomaisille valtuudet mm. kuunnella puheluita ja tarkkailla verkkoviestintää jo ennen varsinaista rikosepäilyä, jos epäillään vakavaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Muuten Venäjällä vastaavat säädökset joko ovat jo voimassa tai astuvat voimaan lähiaikoina.

Odotettavaa on, että ihmisoikeusjärjestöt marssivat uutta lakipakettia vastaan, ja se on ymmärrettävää. Yksityisyyden suoja on perustuslain turvaama oikeushyvä, ja sen hyöty- tai väärinkäytöstä voi väitellä iät ja ajat. Mutta yhdestä asiasta voi olla varma. Kun me puhumme Nizzan, Berliinin, Pietarin tai Turun terrori-iskuista, me emme voi peitellä mahdollisten turvallisuusuhkien torjumista yksityisyyden suojalla. Suomen pääministeri Juha Sipilä sanoi Turun-kannanotossaan, että ”oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus”. Allekirjoitan.

0 kommentit