pääkirjoitus / helmikuu 10, 2012 - 09:27

Peruskoulua ei enää valita?

Mikko Nesvitski

Kielenopetus voi kokea kavalan takaiskun Petroskoissa, jos koulut alueellisesti sitonut päätös pannaan joustamattomasti täytäntöön. Päätös voi sulkea suomen-, karjalan- ja vepsänkielen opetuksen monilta itämerensuomalaisilta tai kielenopetukseen tähtääviltä lapsilta.

Viime syksynä kaupunginhallitus hyväksyi Venäjän koulutuslain jatkeeksi päätöksen, joka "takaa kunnallisten keskikoulujen alueellisen tavoittavuuden". Koukeroisesta kansliahepreasta käännettynä se merkitsee oppilaaksiottoalueiden muodostamista eli sitä, että kaikki kadut ja asuintalot on pirstottu maantieteellisesti lähimpään kouluun kuuluvaksi. Taloon rekisteröity lapsi saa käydä sitä koulua, joka on "vastuussa" hänen koulutuksestaan.

Privaattikeskustelussa erään kielikoulun vararehtori sanoi olevansa kauhistunut päätöksestä. Hän lupasi kuitenkin tekevänsä kaikkensa, että kaikki halukkaat pääsevät hänen kouluunsa.

 

Varsinaisia ongelmia syntyy kevättalvella, jolloin vanhemmat ilmoittavat lapsiaan kouluun. Petroskoissa on joukko erikoistuneita oppilaitoksia, jotka ovat perinteisesti keränneet oppilaitaan eri puolilta kaupunkia. Joukossa on kieli-, matematiikka, kirjallisuus- ja urheilukouluja.

Näilläkin erikoiskouluilla on nyt omat "vastuualueensa" eikä ole itsestäänselvyys, että kielinero lapsi esimerkiksi Solomannista pääsee välttämättä lukemaan suomen kieltä 17. lukioon tai karjalan kieltä Lönnrot-kouluun.

Ei ole lasten syy, että joidenkin koulujen maine ja koulutustaso on alle nollan, eivätkä vanhemmat ilmoita mielellään lapsiaan niihin. Sitä vastoin opetuspaikat hyvämaineisessa koulussa täyttyvät tavallisesti parissa tunnissa ja vanhemmat jopa jonottavat niitä.

 

Vanhemmilla pitää olla oikeus ilmoittaa lapsensa haluamaansa kouluun, pitää olla valinnanvaraa. Suomalaisilla ja karjalaisilla lapsilla pitää olla oikeus valita nimenomaan kielikoulu, mikäli he sitä itse haluavat.

Halutaanko kaupunginhallituksessa, että kielellä puhuvien ja kieltä lukevien määrä vähenisi entisestään? Kansallisten vaikuttajien pyrkimykset ja vaatimukset oman kielensä ja kulttuurinsa korostamiseksi häiritsevät harmillisena riesana eräiden paikallisten viranomaisten pilvetöntä olemassaoloa.

Toistaiseksi viranomaiset eivät tunnu näkevän kuin pelkkää mustaa ja valkoista. Näiden väliltä löytyy kuitenkin vielä spektrin verran värisävyjä, joita olisi syytä huomioida niin päätöksenteossa kuin etenkin täytäntöönpanossa. Erikoiskoulut olisi vähintään vedettävä pois alueellisen jaon päätöksen piiristä ja niille olisi suotava oikeus valita oppilaita asuinpaikasta riippumatta.

0 kommentit