mielipide / syyskuu 13, 2013 - 16:03 / päivitetty syyskuu 17, 2013 - 15:11

Perustuslaki ja reaalipolitiikka

Anatoli Grigorjev

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta Venäjän perustuslain hyväksymisestä. Valitettavasti viime aikoina kotimaassamme on hyvin harvoin viitattu sen pykäliin. Perustuslakia muistetaan tavallisesti merkkipäivien yhteydessä. Samaa voi sanoa Karjalan perustuslaista, joka nojautuu Venäjän perustuslakiin.

Karjala on monikansallinen tasavalta ja sen kansallisen tekijän pitää kuvastua elämän kaikkiin osa-alueisiin. Viimeisessä vaalikampanjassa tasavallan kansallisia erikoisuuksia ei haluttu edes huomata.

Kuten tiedetään, Petroskoin kaupunginjohtajaksi valittiin nuori omaehtoinen nainen Galina Širsina. Yhtenäinen Venäjä- valtapuolueen vaaliehdokas Nikolai Levin kärsi tappion. Se oli suuryllätys monille.

Oikeudenmukaisuuden nimessä täytyy sanoa, että kaupunginjohtajana Nikolai Levin on tehnyt paljon Karjalan itämerensuomalaisten kansojen hyväksi. Sitä ennen hän oli Karjalan lainsäädäntökokouksen puheenjohtajana. Juuri silloin Nikolain Levinin toimekkuuden ansiosta hyväksyttiin Karjalan perustuslaki, jossa Karjalan itämerensuomaisten intressit huomioitiin selvästi.

Uusi kaupunginjohtaja on siinä mielessä täysin kokematon henkilö. Se taitaa hankaloittaa Petroskoin kaupunginhallituksen toimintaa ja yhteyksiä kansallisiin järjestöihin. On julkinen salaisuus, että Venäjän valtaelimet pyrkivät ohjaamaan poliittista prosessia niin Moskovassa kuin myös kotimaan kaukaisilla alueilla. Sen takia Moskova lähettää alueille ”omia” poliittisia toimihenkilöitä, eikä vaivaudu muistamaan tasavaltojen kansallisia erikoisuuksia. Se vuorostaan voi johtaa federaation jäsenten venäläistymiseen ja Venäjän tasavaltojen ominaisuuksien häviämiseen.

 

Karjalan osalta on käynyt niin, että tasavalta on kaikista Venäjän tasavalloista venäläistynein, vaikka onkin Karjalan päämiehenä suomalainen. Tilanne on uniikki siinä mielessä, että nyky-Venäjän tasavalloista Karjala on ainoa, jolla oli aikoinaan neuvostotasavallan asema.

Samaan aikaan Karjalan venäläistyminen voimistuu. Vuodesta 2002 karjalaisten ja suomalaisten luku on supistunut tasavallassa 30 prosenttia ja 40 prosenttia vastaavasti.

Tiedetään, että nykyisin Karjalan hallitusta ohjaavat pietarilaiset ja Leningradin alueelta saapuneet toimihenkilöt. Ulkopuolisten mahti ilmenee täysin äkkiarvaamattomalla tavalla. Näin viime aikana Petroskoissa on liikkunut linja-autoja, jotka on rekisteröity Pietarissa. Käykö niin, ettei Karjala edes kykene turvaamaan omia tarpeitaan? Sama koskee Kostamuksen malminrikastamoa, joka siirtää veronmaksujaan Karjalan ulkopuolelle.

Karjalan väestö vastustaa avoimesti sitä, että ulkopuoliset ostavat paljon maata, metsäalueita ja vesistöjä. Karjalan monikansallinen väestö ilmaisee eri tavalla tyytymättömyyttään epäoikeudenmukaisuutta kohtaan. Tällä kertaa Petroskoin kaupunginjohtajan vaaleissa monet äänestivät spontaanisti valtapuolueen ehdokasta vastaan.

Kansallisessa tasavallassa täytyy huomioida kanta-asukkaiden etuja, eiväthän vähemmistökansallisuudet pysty kilpailemaan venäjänkielisen enemmistön kanssa.

 

Anatoli Grigorjev on Karjalan kongressin puheenjohtaja.

0 kommentit