pääkirjoitus / maaliskuu 3, 2020 - 17:49

Pienellekin on kysyntää

Mikko Nesvitski

Kaksikymmentä vuotta ei ehkä ole Karjalan tasavallan satavuotiseen historiaan verrattuna kovinkaan pitkä jakso. Kuitenkin jos mittaamme kahta vuosikymmentä rajat ylittävällä yhteistyöllä, niin sen panos Karjalan tasavallan kehitykseen on ollut huomionarvoinen. Puhe on Euregio Kareliasta, joka täyttää tänä vuonna 20 vuotta.

Karjalan tasavallan sekä Suomen Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan yhdistänyt yhteistyöfoorumi on kahdessa vuosikymmenessä vaikuttanut huomattavasti raja-alueiden kehitykseen ja saanut varsinkin Karjalan tasavallan puolella paljon aikaan. Sen myötävaikutuksella on toteutettu lukuisia projekteja, ja tukea on tullut ensi kädessä suurille infrastruktuurihankkeille. Tasavallan alueella on parannettu rajanylityspaikkojen infrastruktuuria ja kunnostettu tiestöä, ja uusia parannuksia on luvassa edelleenkin.

Ympäristöalalla toteutuneita suurimpia hankkeita lienee ollut Petroskoin vesihuoltojärjestelmän uudistus. Nykyisin vastaava projekti on meneillään Sortavalan vesihuollossa. Ympäristö näyttää nousevan päällimmäiseksi aiheeksi yhä voimakkaammin, ja se on hyvä, koska suotuisan elinympäristön merkitys on viime vuosina kasvanut entisestään kaikenlaisten riskien lisääntyessä tiukkaan tahtiin. Riskien hallinta ja haasteisiin reagoiminen eivät luonnistu, jos naapurialueet toimivat itsekseen kukin vain omien voimiensa ja tarpeidensa mukaan.

 

Nykyisin Euregio Karelian sihteeristö valmistelee seuraaville vuosille uutta strategiaa, jota on tarkoitus hyödyntää tulevan rajat ylittävän Karelia CBC -ohjelman valmistelussa. Oikein toivottavaa olisi, että uusi EU-rahoituskausi antaisi Euregio Karelian toimijoiden toteuttaa eritasoista ja entistä moniulotteisempaa yhteistyötä.

Itsestäänselvyys on, että globaalina tarkoituksena on parantaa väestön elinolosuhteita ja lisätä alueiden elinvoimaisuutta ja taloudellista toimintaa. Siitä huolimatta myös koulujen, taajamien, pikkukaupunkien ja kuntien väliselle eli ruohonjuuritasolla toteutettavalle yhteistyölle on tarvetta ja varsinkin sen rahoitusinstrumenteille kysyntää on huomattavasti enemmän kuin tarjontaa.

Lähialueyhteistyö väistyi kymmenkunta vuotta sitten globaalin CBC-ohjelman tieltä, mutta kysyntä tällaisesta yhteistyöstä ei ole kadonnut, vaan päinvastoin lisääntynyt. Osataanko uudessa EU-rahoituskaudessa löytää ratkaisu, joka puoltaisi myös niin sanottujen pienten, alueellisten, toimijoiden intressejä ja yhteistyöodotuksia?

0 kommentit