pääkirjoitus / maaliskuu 27, 2018 - 18:24 / päivitetty huhtikuu 17, 2018 - 16:56

Statusta hyödynnettävä

Mikko Nesvitski

Presidentinvaalien jälkeen kotimainen media ja keskustelufoorumit ovat olleet täynnä odotuksia, olettamuksia ja arvioita mahdollisista muutoksista ja uudistuksista lainsäädännössä eri aloilla ja sektoreilla.

Karjalassa ehkä tärkeimpiä aloitteita on ollut lakiehdotus Petroskoin pääkaupungin statuksen virallistamisesta. Ehdotuksen tekivät Karjalan päämies ja lainsäädäntökokouksen puhemies ja sitä kannatti Petroskoin kaupunginjohtaja. Alan valiokunta on jo suosittanut ehdotusta käsiteltäväksi ensimmäisessä käsittelyssä parlamentissa.

 

Petroskoi on vuosikymmeniä ollut Karjalan pääkaupunkina lähinnä nimellisesti, koska mitään säädöstä ei ole ollut. Statusta yritettiin 2000-luvulla laillistaa muutaman kerran, mutta yritykset menivät myttyyn milloin milläkin taholla ja mistäkin syystä. Päällimmäisenä syynä saattoi olla se, että Petroskoille olisi annettava lisää rahoitusta, mikäli laki olisi hyväksytty. Tasavallan niukan budjetin raameissa se oli tuskin mahdollista.

Nytkään aika ei ole taloudellisesti paras mahdollinen, mutta tämänkertainen yritys näyttää kuitenkin kaikkein varmimmin läpimenevältä. Näin siksi, että vuonna 2020 Karjalan tasavalta täyttää sata vuotta. Petroskoista tulee juhlien pääpaikka, ja siihen mennessä kaupungin yhteiskunnallista infrastruktuuria olisi uusittava.

Legitimoitu status auttaisi ratkaisemaan kaupungin ongelmia systemaattisesti alkaen tieliikenteen järjestelyistä ja päättyen kulttuuriperintökohteiden säilyttämiseen. Se parantaisi Petroskoin imagoa ja sitä kautta nostaisi tasavallan investointi- ja matkailupotentiaalia ja houkuttavuutta. Se lisäksi turvaisi liikenneyhteyksiä Karjalan piireistä Petroskoihin.

 

Oikein tekee mieli toivoa, että status edistäisi myös Karjalan vähemmistökielten näkyvyyttä. Pari viikkoa sitten ilonaihetta tarjosi Petroskoin rautatieaseman korjauksesta käyty neuvottelu. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan korjauksen jälkeen asemalla on monikielisiä opasteita ja kuulutuksia myös suomeksi.

Hyvä sekin, mutta vielä paremmin, jos suomen-, karjalan- ja vepsänkieliset kyltit ja viitat koristaisivat kesäkuuhun 2020 mennessä rohkeasti niin Petroskoin kuin Karjalan muiden kaupunkien ja taajamien katukuvaa. Tällöin 100-vuotisjuhlavuonna tasavalta korostuisi itämerensuomalaisten kansojen asuinalueena ja Petroskoi sen alueen pääkaupunkina.

0 kommentit