pääkirjoitus / helmikuu 4, 2014 - 14:20 / päivitetty helmikuu 4, 2014 - 15:34

Suomea vain lisäkkeellä?

Kuukausi toisensa jälkeen tuo epämiellyttäviä uutisia suomen kielen tilanteesta. Viime viikolla Petroskoin valtionylipistossa päätettiin, että ensi syyslukukaudesta alkaen suomen kielen ja kirjallisuuden linjaa ei enää ole. Mikä valinnanvara opiskelijoilla? Tarjolla olisi suomi ja karjala, suomi ja vepsä tai suomi ja englanti.

Päätös johtuu siitä, että yliopistossa supistetaan niiden linjojen määrää, joissa on vähän opiskelijoita. Tiukalle ovat tietysti joutuneet heikoimmat eli historiallinen ja filologinen tiedekunta. Suomen kielen laitos kuuluu nyt jälkimmäiseen.

 

Viime vuonna Petroskoin valtionyliopisto ja Karjalan kasvatusopillinen akatemia kokivat useita muutoksia. Kahden yliopiston yhdistämistä voidaan pitää järkevänä tai virheellisenä tekona. Mutta aivan selkeä virhe oli, kun itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin tiedekunta lakkautettiin. Oikeammin sanottuna supistettiin pienempään laitokseen. Siihen itämerensuomalaisten kielten oikeudet jäivät. Laitoksella on huomattavasti vähemmän itsenäisyyttä ja päätösvaltaa kuin tiedekunnalla.

Nähtävästi kansalliskielet ovat yliopistossa tästedes kaltoin kohdeltavana tuhkimona siltä osin, että tyytyvät köyhän tytärpuolen osaan ilman hiventäkään toivoa uljaasta prinssistä, joka tulee ja pelastaa.

Pieni esimerkki. Nykyisin kaikki opiskelijat suorittavat neljän vuoden pituisen alemman korkeakoulututkinnon. Filologiselle tiedekunnalle on annettu vain muutama ylempään, maisteritutkintoon tähtäävä opiskelijapaikka. Niistä yksikään ei ole toistaiseksi mennyt itämerensuomalaiselle laitokselle.

Tietysti tässä voisi myös toivoa enemmän toimeliaisuutta laitoksen johdolta. Että ei vain tottele kiltisti käskyjä, vaan vaatii, vakuuttaa ja kamppailee.

 

Ei ole oikein puhua vain siitä, että opiskelijoita on vähän. Niitä on vähän karjalalla ja vepsälläkin. Vain englanti ja suomi -linja on ollut kutakuinkin suosittu. Toki oma pieni päätoimittajakokemukseni sanoo, että meille töihin pyrkineistä ”englantilais-suomalaisilla” valmistuneilla oli heikompi kielitaito kuin ”karjalais-suomalaisilla”. Kun viime vuosina opetus supistettiin viidestä neljään lukuvuoteen, tuloksetkin ovat vastaavia.

Ehkäpä olisi pitänyt jättää kaikki neljä linjaa ja jakaa sitten opiskelijat linjoille siten, miten he itse valitsevat. Lisäksi laitos voisi toimia ahkerammin ja kiertää kielenopetusta tarjoavia peruskouluja tulevien opiskelijoiden haussa.

Suomen kielen linjan lakkauttaminen on mielestäni virhe. Matematiikkaa, metsänuudistusta tai venäjän kielitiedettä voi opiskella Karjalan ulkopuolellakin. Suomen kielitiedettä ei.

0 kommentit