mielipide / joulukuu 3, 2013 - 14:58 / päivitetty joulukuu 5, 2013 - 15:51

Suomen itsenäisyyspäivä: katse Karjalasta

Anatoli Grigorjev

Itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään kuudentena joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi. Se on suuri merkkipäivä kaikille suomalaisille poliittisista, sosiaalisista ja ideologisista mieltymyksistä riippumatta. Vuonna 2017 tulee kuluneeksi sata vuotta Lokakuun suuresta sosialistisesta vallankumouksesta Venäjällä ja sitä seuranneesta Suomen itsenäistymisestä.

Nykyisin on tapana haukkua vallankumousta ja suhtautua siihen halveksivasti. Monet ovat ruvenneet sanomaan suurtapahtumaa vallankaappaukseksi ja yrittäneet väheksyä kaikin keinoin vallankumouksen yleismaailmallista merkitystä. Ei ole salaisuus, että nimittäin Lokakuun vallankumouksesta Venäjällä on alkanut maailman siirtomaapolitiikan loppu ja maailman kansojen vapautuminen siirtomaasorrosta.

 

Kuten tiedetään, Suomi oli Venäjän keisarikunnan osa. Vuoden 1917 jälkeen kaikkia ulkokohtaisia edellytyksiä vastoin ”pieni Suomi” on onnistunut tekemään jättimäisen harppauksen kehityksessään ja on nykyisin etevien valtioiden joukossa. Suomi on näyttänyt, kuinka menestyksekkäästi pystyy kehittymään valtio, jolla ei ole valtavia luonnonvaroja eikä henkisiä voimavaroja.

Näin ollen vuonna 2010 Newsweek-aikakauslehden mukaan Suomi oli ykkössijalla Parhaiden valtioiden listalla. Yhdysvaltalaisen Fund for Peace -säätiön arvion mukaan Suomi oli maailman stabiilein valtio vuonna 2012. Tänä vuonna Pelastakaa lapset -järjestön selostuksen mukaan Suomi on todettu maailman parhaaksi maaksi äitiyshuollon kannalta.

 

Nyt verrataan toisiinsa Suomea ja Karjalaa. Karjalan tasavalta on perustettu vuonna 1920 karjalaisten perustuslaillisen itsemääräämisoikeuden täyttämiseksi. Eräiden tietojen mukaan Suomessa asuu noin kaksi miljoonaa asukasta, joiden etniset juuret ovat peräisin Karjalasta. He kaikki ovat Suomen kansan erottamaton osa. Karjalaisten asema Venäjällä eroaa karjalaisten asemasta Suomessa.

Karjalan tasavalta perustettiin Neuvostoliiton ja Suomen rajalle karjalan kansan säilyttämistä ja kehitystä varten ja ensimmäisten vuosikymmenien kuluessa seutu kehittyi hyvin pontevasti. Kulttuurin ja omaperäisyyden kehitys saivat suurta tukea neuvostovallan kannalta.

Neuvostoliiton hajottua Karjalan asema kaikilla aloilla on heikentynyt ja seutu on tullut liittovaltion raaka-ainelähteeksi. Karjalan asukasluku on supistunut vuodesta 1991 yli 150 000 hengellä ja laskenut 1950- luvun tasolle. Lisäksi tasavalta on venäläistynyt kokonaan. Kansallisia kieliä ei käytetä enää laajalti Karjalassa.

Suomen ja Karjalan kehitysanalyysin perusteella voi myöntää, että Suomen tasavalta lähestyy satavuotispäiväänsä ansiokkaasti.

 

Kirjoittaja on Karjalan kongressin puheenjohtaja.

0 kommentit