pääkirjoitus / huhtikuu 9, 2013 - 15:43

Suomen kieli koulussa vailla oikeuksia?

Erittäin masentavat ja huolestuttavat puheet ovat kantautuneet Petroskoin 17. kymnaasista julkisuuteen. Suomen kielen opetuksen aloittaminen toisella luokalla ensi syksynä näyttää nyt kyseenalaiselta. Koulun johdon mukaan suomen kielellä ei ole varsinaista statusta, minkä vuoksi kielenopetus voi alkaa aikaisintaan viidenneltä luokalta ja vain B-kielenä eli lyhyenä kielenä.

17. koulu on ollut suomen kielen opetuksen pioneerina Karjalan tasavallassa. 1990-luvulla suomea opiskeltiin koulussa ensimmäiseltä luokalta alkaen kaikki viikon arkipäivät. Sitten kielitunnit poistuivat ensimmäisen luokan aikataulusta. Nyt ne halutaan julistaa ”laittomiksi” koko alakoulussa siitäkin huolimatta, että moni haluaa opiskella suomea pitkänä kielenä.

 

Totta on, että virallisesti suomen kielellä ei ole kouluopetuksessa varsinaista statusta. Se ei ole äidinkieli eikä se ole virallisesti lueteltu vieraaksi kieleksi, joina Venäjällä ovat englanti, saksa, espanja ja ranska. Se ei kuitenkaan estä monia kouluja opettamasta suomea missä äidinkielenä missä harvinaisena vieraana kielenä.

Meillä Karjalassa on mallia antavana esimerkkinä Lönnrot-koulu, jossa suomea ja karjalaa opetetaan äidinkielenä. Koulu on itse tehnyt päätöksen ja noudattanut sitä tiukasti viime vuosina.

Miksi samaa ei voi tehdä myös 17. kymnaasi? Pelkääkö koulun rehtori jotakin tai jotakuta vai toteuttaako hän vain ylhäältä vihjattua linjausta? Käsittääkö hän, missä koulussa on töissä ja mitä mallia antaa muille kielikouluille aikana, jolloin Suomen läheisyys ja suomen kieli on korostettu Karjalan tasavallan valtiksi?

 

Vaikka päätökset vieraista ja äidinkielistä tehdään Moskovassa, voi jokainen alue vaikuttaa mielestäni siihen, että lista laajennettaisiin alueiden yksilölliset maantieteelliset ja taloudelliset preferenssit huomioon ottaen. Suomen läheisyyden luulisi antavan Karjalan tasavallalle etuoikeutta suomen kielen opetukseen.

Sitä paitsi jokaisella alueella on täydet oikeudet vaikuttaa koulujen opetusohjelmien niin sanottuun alueelliseen komponenttiin valitsemalla siihen mieleisensä oppiaineet.

Suomi ja muut kansalliset kielet tarvitsevat puolustusta ja tukea. Ensi kädessä viranomaisten taholta. Siis kysynkin, riittääkö meillä Karjalassa poliittista tahtoa taata suomen kielelle tulevaisuutta?

1 kommentit

Kommentit

Käyttäjän Juha Veikko kuva
Lähettänyt Ti, 04/09/2013 - 16:44 käyttäjä Juha Veikko

Erittäin surullista. Muistan, kuinka rehtorimme Sulo Armas Putkonen, jääskeläinen, hyväksyi venäjän kielen oppiaineeksemme Imatran Yhteislyseoon...