mielipide / joulukuu 24, 2013 - 10:16 / päivitetty joulukuu 24, 2013 - 16:13

Taas on vuosi eletty

Eeva-Kaisa Linna

Tähän vuoteen on mahtunut paljon kanssakäymistä Karjalan tasavallan asukkaiden kanssa. Tammikuussa olimme rahastonhoitajamme kanssa Petroskoissa suunnittelemassa yhteistyötä. Kesälomani aloitin Vuokkiniemessä vienan kielen ja kulttuurin kurssilla, jossa oli parikymmentä karjalaista opettajaa, lastentarhanopettajaa sekä toimittajaa. Meitä vienalaisjuurisia suomalaisia kurssille tuli kolme. Samalla reissulla käväisin Kalevalassa ja Haikolassa Sommelo-musiikkifestivaaleilla. Syyskuussa kohtasimme Novgorodissa suomalais-venäläisellä kulttuurifoorumilla, joka on mielenkiintoinen yhteistyön muoto. Kaiken tämän seurauksena on syntymässä uudenlaisia, kiinnostavia yhteisiä hankkeita.

Ja aina välillä olemme tavanneet Venäjän Karjalan edustajien kanssa Suomen puolella, yhteistyötä suunnitellen ja yhdessä tehden.

 

Yhteinen huolemme on suomen ja varsinkin karjalan kielen säilyminen ja kehittäminen Karjalan tasavallassa. Nyt kieli on usein kylissä elävien, vanhenevien mummojen puhumaa. Tärkeää on saada kieli elämään myös kaupungeissa, nuorten kielenä. Karjalaa on popularisoitava, tehtävä siitä kieli, joka elää musiikissa, kirjallisuudessa, blogeissa, sosiaalisessa mediassa, arjessa. On myös kehitettävä kielen opettamiseen keinoja, jotka kiinnostavat ja jotka tavoittavat kaukanakin keskuksista elävät.

Tärkeää on asenne ja tahtotila: halu, että kieli säilyy. Kun tahto on vahva, keinot kielen säilyttämiseen kyllä löytyvät.

Suomen koululaitos on menestynyt koko 2000-luvun hyvin kansainvälisissä oppimistulosvertailuissa. Ehkä tärkeimmäksi menestymisen syyksi olemme analysoineet opettajat, heidän korkean koulutuksensa, motivaationsa, itsenäisen asemansa luokkahuoneessa.

Kun joulukuun alussa julkistetussa PISA-oppimistulosten arvioinnissa putosimme erityisesti matematiikan osaamisessa, emme olleet yllättyneitä. Omat arviointimme olivat sen kertoneet jo muutaman vuoden ajan.

Emme ensimmäisenä lähteneet moittimaan opettajia. Syitä huonontuneisiin tuloksiin on syytä etsiä myös koulun ulkopuolelta. Näyttää esimerkiksi siltä, että vanhempien osallistuminen lastensa koulunkäynnin tukemiseen on vähentynyt eivätkä he aina kykene riittävästi olemaan kiinnostuneita lastensa oppimisesta.

 

Lapset ja nuoret elävät sosiaalisessa mediassa, internetissä, kulkevat kaikkialla älypuhelimet kädessä. Niin teillä kuin meillä. Meillä kouluissa on kohtalaisen hyvin laitteita, mutta kaikki opettajat eivät niitä pysty käyttämään riittävästi, ongelmia on osaamisessa ja asenteissa. Tähän meidän on Suomessa tartuttava, tarvitaan kehittämistä ja koulutusta. Toivottavasti te Karjalassa teette sen ajoissa. Erityisen tärkeää on nähdä opettajien koulutustason parantamisen ja uusiin opetusmenetelmiin perehtymisen merkitys.

Teidän tulevaan vuoteenne mahtuu taas paljon kiinnostavia asioita: 2014 on koko Venäjällä julistettu kulttuurin vuodeksi. Suuren vienalaisen runonlaulajan Santra Remsujevan syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto ja Karjalan Rahvahan Liitto täyttävät 25 vuotta. Toivottavasti saamme olla mukana niin kulttuurin vuoden tapahtumissa kuin merkittävissä juhlissanne.

Tämä on ollut hieno vuosi saada tehdä yhteistyötä teidän kanssanne. Toivotan oikein hyvää vuoden vaihdetta.

 

Kirjoittaja on Karjalan Sivistysseuran puheenjohtaja.

0 kommentit