pääkirjoitus / kesäkuu 19, 2012 - 14:41

Vihdoin juhla kadullamme?

Mikko Nesvitski

Karjalan karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten valtuuston viimeviikkoisesta istunnosta jäi erittäin positiivinen jälkimaku. Jo siksi, että Karjalan päämies näytti ymmärtävänsä suomen- ja karjalankielistä puhetta ja itse vastasi pari kertaa suomen kielellä.
Istunto näytti, että Karjalan johdon kannanotot tasavallan kielitilanteesta eivät enää ole virkakielistä mielikuvitusta, vaan pelkkää konkretiaa. Ilmituotuihin ongelmiin ja kansallisjärjestöjen edustajien huoliin Aleksandr Hudilainen vastasi lyhyesti konkreettisilla ehdotuksilla.
Nuoret opettajat pakenevat maaseudulta kaupunkeihin? "Meidän pitää huomioida nuorille kielitaitopalkkio jo ensi vuoden budjetissa", määräsi Hudilainen sijaisilleen. Opetusministeriössä ei ole kieltenopetusta hoitavaa yksikköä? "Kun nyt olemme muodostamassa tasavallan hallitusta, minusta voimme tehdä tarvittavat muutokset ministeriön henkilöstöön".

Päämies tuntui olevan vilpittömästi huolissaan myös kielipesien toiminnasta, kielioppien julkaisemisesta ja kieltenopetuksen tilasta yliopistoissa.
Selvää merkkiä asioiden nytkähtämisestä eteenpäin oli havaittavissa istunnon jälkeenkin. Opetusministerin virkailijat ryhtyivät kiittämään kielipesä-hankkeen paikallista koordinaattoria "seikkaperäisestä esitelmästä" ja kutsuivat hänet ministeriöön käsittelemään kielipesä-asioita. Ensikö kertaa he kuulivat muutaman vuoden toimineiden kielipesien ongelmista vai heristivätkö niille korviaan vasta nyt?
Paikalla oli muuten ennennäkemättömän paljon kaupungin ja tasavallan tason virkamiehiä. Tulivatko he nuuskimaan päämiehen kielipoliittisia asenteita? Joka tapauksessa he saivat selkeän vihjeen: "Perinteitä on säilytettävä ja kehitettävä."

Vaikka Aleksandr Hudilainen ei ole aivan kaikessa itsensä herra, toivottavasti hänellä riittää sisua ja halua käydä ja käyttää virkamiehiä sanasta toimeen.
Toivottavasti myös virkailijoilla riittää ymmärrystä välttää hukkumasta tilastolliseen sumaan ja mittaamasta tuloksia pelkin luvuin ja rahoin.
Kielellinen elävöityminen, nykymuotisanan mukaan revitalisaatio, on liian herkkä materia. Siitä on turha odottaa kouraantuntuvia tuloksia tässä ja nyt. Jos etenemme hutiloimatta, mutta varmoin askelin, niin juhla tulee, venäläisen sanonnan mukaan, myös meidän kadullemme.

0 kommentit