mielipide / helmikuu 24, 2014 - 10:35 / päivitetty helmikuu 25, 2014 - 14:56

Voiko matkailu pelastaa karjalan kielen?

Sakari Linden

Karjalan kielen tulevaisuus riippuu niistä kannustimista, joiden perusteella kielen puhujat kokevat kielitaitonsa ylläpitämisen ja siirtämisen tuleville sukupolville mielekkääksi. Karjalan kielellä on luonnollista potentiaalia nimikkotasavaltansa symbolina ja viestintävälineenä suomalaisten kanssa. Karjalankielisten etujärjestöjen suurin haaste onkin täyttää tuo potentiaali yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Karjalaisten VII Kerähmön puheenjohtaja Tatjana Klejerova totesi 25.12.2013 ilmestyneessä Karjalan Sanomissa, että ”nykyelämässä on helppo kieltäytyä äidinkielestä, joka ei elätä monien mielestä”. Klejerova kiteyttää hyvin pienen kielen vaikean tilanteen globalisaation paineessa.

Tilanteen haastavuudesta huolimatta on tärkeää, että karjalan kielen etua ajavat järjestöt katsovat luottavaisesti tulevaisuuteen. Karjalan kielellä onkin luonnollista potentiaalia, jonka täyttäminen on mahdollista yhteistyössä poliitikkojen, virkamiesten, korkeakoulujen ja liike-elämän kanssa.

 

Karjalan kieli on yksi nimikkotasavaltansa symboleista. Karjalan tasavallassa ollaankin havahduttu siihen, että Venäjän suuralueiden luomisen paineessa sillä ei ehkä olisikaan perustetta säilyä omana alueenaan ilman elävää karjalan kieltä.

Symbolisen arvon lisäksi karjalalla on tarjota monia kannustimia, jotka voivat tehdä karjalan osaamisen houkuttelevaksi tulevaisuudessa. Karjalan tasavallan karjalaisuus on ennen muita se tekijä, joka kiinnostaa suomalaisia.

Karjalan kielen suurin etu on sen riittävä samankaltaisuus suomen kieleen nähden. Tämä mahdollistaa tehokkaan viestinnän karjalaisten ja suomalaisten välillä samaan tapaan kuin skandinaavisia kieliä puhuvat ihmiset voivat kommunikoida keskenään omilla kielillään. Karjalan tasavallassa voitaisiinkin hyödyntää tätä matkailussa.

Vuonna 2012 suomalaiset tekivät Suomen tilastokeskuksen mukaan 1 484 000 vapaa-ajan matkaa Viroon. Jos Karjalan tasavalta saisi houkuteltua tästä määrästä edes murto-osan omalle alueelleen, olisi sillä suuri merkitys alueen taloudelle.

Karjalan matkailussa karjalaa puhuvat henkilöt olisivat luonnollisia asiakaspalvelijoita suomalaisille matkailijoille, koska nykyisin vain harva suomalainen osaa venäjää ja vastaavasti vain harva venäläinen osaa suomea.

Matkailua varten karjalan kieli on suomeen verrattuna myös tarpeeksi omaleimainen tuoden matkailua varten sopivan eksoottisen leiman.

 

Karjalan kielen potentiaalin hyödyntämiseksi Karjalan matkailussa tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä eri alojen toimijoiden välillä.

Kansalaisjärjestö Nuoren Karjalan syyskuun alussa Petroskoissa järjestämässä tilaisuudessa esitin ajatuksen luoda Petroskoin valtionyliopistossa Karjalan matkailuelinkeinoa tukeva monitieteinen koulutusohjelma, jossa karjalan ja muiden itämerensuomalaisten kielten opiskelijoilla olisi mahdollisuus opiskella merkittävä määrä myös matkailualan ja liiketaloustieteen kursseja. Ainakin silloin tilaisuudessa esiintynyt valtionyliopiston edustaja tuntui olevan kiinnostunut ajatuksesta.

Kysymys kuuluukin, onko Karjalassa halua ja kykyä hyödyntää kaikki karjalan kielen matkailun kehittämiselle tarjoamat mahdollisuudet.

 

Kirjoittaja on Sukukansojen ystävät ry:n puheenjohtaja ja Suomalaisuuden liiton hallituksen jäsen.

0 kommentit