pääkirjoitus / syyskuu 18, 2012 - 14:30 / päivitetty syyskuu 20, 2012 - 08:19

Yhdessä vai erikseen?

Mikko Nesvitski

Kuvitelkaa, jos perheeseenne tulee asumaan kaukainen sukulainen, joka objektiivisista syistä tienaa vähemmän kuin syö. Tuskin pidätte häntä täysiverisenä perheenjäsenenä, jolle suotte samat oikeudet ja etuudet. Tällaisen sukulaisen rooliin voivat joutua Periodika-kustantamon suomen-, karjalan- ja vepsänkieliset lehdet suuressa mediaholdingissa.

Holdingin perustamista Petroskoihin puidaan nyt tanakasti virallisten kulissien takana. Saman katon alle kuuluisi valtion rahoittama media eli tietotoimisto Karelia, venäjänkielinen Karelia-lehti, televisiokanava Sampo ja Periodikan lehdet.

 

Nouseeko holdingissa vähemmistölehtien asema ja toimittajien palkat venäjänkielisten tasolle? Epäilen. Valtion tuki jää mitä oletettavimmin nykyiselle tasolle, mistä sitten rahaa suurempiin kuluihin? Vain holdingin yhteisestä kassasta. Mutta mikä tervejärkinen suostuu omaehtoisesti jakamaan tulojaan köyhemmän kanssa sen sijaan, että maksaisi itselleen bonusta tai satsaisi vaikka tuotantoon tai venäjänkieliseen lehtiprojektiin, josta saa taatusti enemmän voittoa?

Siispä kansalliskielisten viestimien aseman parantamiseksi joutuu holding vähentämään kustannuksia — supistamalla tai yhdistämällä niitä samoja kansalliskielisiä viestimiä. Muutoin tilanne jää nykyiselleen: pienet palkat, työntekijöiden puute eikä kehitysresursseja.

 

Ei mielestäni ole aivan oikein luottaa holdingiin, että tämä vetää meidät selville vesille. Pari vuotta sitten Petroskoissa perustettiin jo yksi mediayhtymä, joka ensi töikseen lakkautti Luoteis-Venäjän (Pietaria lukuun ottamatta) ainoan, joskin tappiollisen, kulttuurilehti Litsein.

Vähemmistölehtien oletustila on tappion puolella, joskaan Periodikan lehdet eivät aivan saamattomia ole. Elämän realiteetit ovat sellaiset, että mediamarkkinoilla meidän on mahdotonta kilpailla suppeilla levikeillämme ja vähäisillä ilmoitustuloillamme objektiivisesti voimakkaampien venäläisten lehtien kanssa. Ellemme me ryhdy ansaitsemaan käännöstyöllä, neuvontapalvelulla tai valmismatkoja järjestämällä, mikä ei varsinaisesti lehdentekoon sisälly.

 

Pienten kansallisten lehtien kehittämiseksi tarvitaan lujaa poliittista tahtoa ja absoluuttista päätöstä.

Tavatessaan vähemmistökielisiä nuoria järjestöaktiiveja viime viikolla Karjalan päämies korosti, että Karjala tarvitsee kansallisten kulttuurien kehitysstrategiaa. Kyllä tarvitsee. Sen strategian pitää vain olla sellainen, jossa Periodikan lehdet — erikseen tai holdingissa — eivät tyydy Tuhkimon osaan, jolle ei äitipuolelta ikinä liikene huolenpitoa ja ruokaa.

0 kommentit