ort:
lut: Juhani, Jukka, Johannes, Janne, Juho
Kesäkuu on saamassa huonomaineisen kuukauden leiman Karjalassa. Maanantaina 19. kesäkuuta viisi teiniä lähti Impilahdelta Laatokalle pienellä veneellä, joka saaristossa keikahti nurin. Kaksi teiniä pelastui. Kolmea etsitään nyt helikopterien ja sukeltajien voimin, yhden jo arvellaan hukkuneen.
”Pyydän kaikkia katsomaan taivaaseen. Alhaalta tähdet näkyvät hyvin pieniltä. Kun otamme kaukoputken ja katsomme sen avulla ylös, niin näemme kaksi, kolme tai neljä tähteä, mutta parasta on nähdä viisi tähteä”, näin kertoi mieslehtori Marsista neuvostoaikaisessa elokuvassa Karnevaaliyö. Haluan kuitenkin kertoa teille Venuksesta.
Museoissa säilyy merkillisiä, historiaa täynnä olevia esineitä, jotka herättävät kiinnostusta kaikissa. Juuri sellainen esine on piiloutunut näyteikkunan taakse Karjalan kansallisen museon Kuvernementin pääkaupunki -saalissa.
Museon vieraiden katseet kiinnittyvät näyteikkunaan, kun he kuulevat oppaalta satavuotisesta Ericsson puhelinkoneesta. Jos nykyinen puhelin mahtuu omistajansa kämmeneen, niin sen edeltäjä mahtui vain isoon reppuun ja se oli lankapuhelin.
Karjalan Sanomat järjesti keväällä ensimmäisen kerran historiassaan verkkokilpailun suomen kieltä opiskeleville ja kieltä osaaville. Itse kilpailussa ei tentitty pelkästään kieli- tai lauseoppia. Se oli lähinnä kansatieteellinen tietovisa, koska sisälsi kysymyksiä laajalta skaalalta.
Vieno Zlobinan elämään on mahtunut monenlaista vaihetta. Viipurin maalaiskunnasta Kanadaan muuttaneiden vanhempiensa mukana Vienon tie vei Cobaltin kaivoskaupungista Neuvosto-Karjalaan jo 1920-luvun puolivälissä. Vieno eli mukana suomalaisen Neuvosto-Karjalan kukoistuksen ajan ja näki myös sen ajanjakson väkivaltaisen lopun.
Monta pätevää Venäjä-tutkijaveteraania on siirtynyt viime aikoina eläkkeelle Suomessa, varsinkin Helsingin seudulla. Tarkoitan sellaisia nimiä kuten Natalia Baschmakoff, Ben Hellman, Elena Hirn, Arto Mustajoki, Pekka Pesonen, Kristina Rotkirch ja Timo Vihavainen.
Elämme terrorismin vuosia, kun vallalla on ISIS-joukkojen (järjestö on kielletty Venäjällä) ja sen liittolaisten, yksittäisten henkilöiden ja irrallisten ryhmien harjoittama väkivalta. Kristityt ovat tällä hetkellä maailman suurin vainottu ihmisryhmä.
Kansalliskieliset viestimet ovat se perusta, jonka pohjalta voimme kehittää meidän kieliämme ja kulttuurejamme. Niin sanoi Karjalan vt. päämies Artur Parfentšikov tavatessaan Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisten lehtien päätoimittajia. Hän tuli toukokuussa käymään paikan päällä Periodika-kustantamossa tutustumassa lehtiimme.
Kielipolitiikan kysymykset eivät edistäneet tietenkään Karjalan kansallisen kirjallisuuden nopeata kehitystä. Kirjallisuus kehittyi etupäässä suomen kielellä niiden suomalaisten avulla, jotka tulivat Neuvostoliittoon rakentamaan uutta valtiota. Amerikansuomalaiset vahvistivat suomen kielen kansallisen aseman.
Karjalan poliittisessa johdossa 1930-luvun puolivälissä tapahtuneet muutokset koskivat tietysti kielipolitiikkaa. Vuonna 1937 11. yleiskarjalaisessa edustajainkokouksessa hyväksyttiin tasavallan ensimmäinen perustuslaki.
Palvelumme sosiaalisissa medioissa: