mielipide / toukokuu 17, 2013 11:27 / päivitetty toukokuu 21, 2013 14:59

Keskustelemme nelissä miehin viikoittain pyöreässä pöydässä tuoreesta Karjalan Sanomista ja sen sisällöstä. Jokaisen juuret ovat Karjalassa, vaikka ainoastaan yksi on siellä syntynyt, Impilahdella nimittäin.

Minun sukuni alkukoti on Karjalan kannaksella, Vuoksen alajuoksulla, Kiviniemen kylässä, josta kaukaiset esi-isäni lähtivät 1500-luvun alussa Iivana Julmaa pakoon soutuveneellä kohti Etelä-Savoa.

mielipide / toukokuu 7, 2013 13:45 / päivitetty toukokuu 14, 2013 13:50

Petroskoin vanhin kielikoulu, Pauli Corganin nimeä kantava 17. kymnaasi, ei aio jatkaa suomen kielen opetusta pitkänä kielenä. Tämä tieto on kuohuttanut räjähtäneen pommin tavoin Karjalan tiedotusvälineitä. Mitä ilmeikkäimpiä kommentteja on löytynyt nettijulkaisujen sivuilta. Minkä perusteella kymnaasin rehtori päätti lopettaa 45 vuoden ajan kestäneen suomen kielen opetuksen koulussa, jonka oppilaat alkoivat lukea suomea pitkänä kielenä ensimmäisinä Karjalassa aikoinaan?

mielipide / toukokuu 6, 2013 11:43 / päivitetty toukokuu 14, 2013 13:50

Luennoidessani Inkeristä aloitan puheeni tavallisesti näin: ”Vaikka Inkeri-nimistä itsenäistä maata ei ole koskaan historiassa ollut, Inkerinmaalla on selvät rajat. Kannaksella sen pohjoisraja on vanha (ennen vuotta 1940), Suomen raja. Länsiraja on Narvajoki ja muut rajat vedettiin vuoden 1617 Stolbovan rauhan mukaan.” Näin ollen Inkerin pinta-ala on 19 tuhatta neliökilometriä.

mielipide / huhtikuu 18, 2013 13:24 / päivitetty toukokuu 14, 2013 13:50

Karjalan kantakansat kokevat nykyisin suuria vaikeuksia ja se on havaittavissa. Sata vuotta sitten Karjalassa asui yli 100 000 karjalaista, joiden osuus seudun väkiluvusta ylitti 80 prosenttia. Nykyään tasavallassa asuu alle 40 000 karjalaista tai alle seitsemän prosenttia väkiluvusta. Sen lisäksi hyvin monet karjalaiset eivät osaa äidinkieltään eikä sukukieliä lähinnä suomea. Suurin osa kanta-asukkaista on venäläistynyt.

Venäjän muutkin vähemmistökansallisuudet asuvat hyvin vaikeissa oloissa, vaikka ei-venäläisten kansojen intressit on hyvin suojattu lailla.

mielipide / huhtikuu 5, 2013 14:40 / päivitetty huhtikuu 9, 2013 15:42

Asun Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa. Matkustan paljon Keski-Euroopassa. Vietän siellä vuosittain useita kuukausia ja kirjoitan artikkeleita suomalaisiin sanoma- ja aikakauslehtiin. Karjala ja karjalaiset nousevat noilla matkoilla mieleen tuon tuosta.

Nuorempana tein kovasti töitä, että en ”karjaloituisi”, ikään kuin provosoituisi sen enempää ihannoimaan kuin vihaamaankaan karjaloita, niin monta erilaista kuin niitä tuntui olevankin. On vieläkin.

mielipide / helmikuu 28, 2013 10:06 / päivitetty helmikuu 28, 2013 10:06

Vuonna 2010 Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian instituutti piti kansainvälisen Kalevalan 160-vuotispäivälle omistetun konferenssin. Sen yhteinen tulos löytyy Kalevala alueellisen ja maailman kulttuurin kontekstissa -kirjan alkusanoista. Alkusanoissa lukee: ”Viime vuosikymmen oli Kalevalan renessanssi Karjalassa. Venäjän kielelle on käännetty Elias Lönnrotin kaikki versiot. Sen ansiosta Kalevalaan alettiin suhtautua lyyriseeppisenä runoelmana ja Lönnrotiin Kalevalan tekijänä, joka muodosti yhtenäisen juonen eri keräilijöiden keräämistä runoista”.

mielipide / helmikuu 19, 2013 15:34 / päivitetty maaliskuu 5, 2013 15:34

Karjalan kongressin puheenjohtaja Anatoli Grigorjev kysyy: ”Mihin Venäjä kulkee”? Kysymys on Grigorjevin mielestä aiheellinen Venäjän radiossa kuulemansa akateemikko Nikolai Šmeljovin haastattelun jälkeen, jossa akateemikko Šmeljov arvostelee ankarasti Venäjän negatiivistä kehitystä. (Karjalan Sanomat 13.2.)

mielipide / helmikuu 8, 2013 14:39 / päivitetty helmikuu 12, 2013 14:40

Kuuntelen säännöllisesti Venäjän radiota. Hiljattain Venäjän tunnettu runoilija Andrei Dementjev haastatteli akateemikko Nikolai Šmeljovia. Akateemikko Šmeljov on kuuluisa taloustieteilijä ja analyytikko. Suoran radiolähetyksen aiheena olivat Venäjän talouden nykytila ja sen kehitysnäkymät.

Akateemikko Šmeljov toi šokeeraavia lukemia ja maan kehitykseen liittyviä tosiasioita, joita en ole löytänyt Internetistä.

Akateemikon mukaan vuodesta 1991 Venäjän talous on kärsinyt mittavia menetyksiä. Kahden vuosikymmenen aikana Venäjä menetti puolet reaaliteollisuudestaan.

mielipide / helmikuu 6, 2013 10:33 / päivitetty helmikuu 12, 2013 14:35

Katselin Karjalan Kansallisen teatterin Sinitaivaan alla -näytelmää Mikkelissä kuin se olisi kappale kotiseutuni historiaa.

Kolmen sotavangin kohtalo – ja onni – oli päätyä vankileiriltä maatilalle, joka oli jossakin keskellä Suomea. Heistä kaksi pääsi pakenemaan ennen sodan loppumista.

mielipide / helmikuu 5, 2013 14:44 / päivitetty helmikuu 5, 2013 14:44

Hiljattain minulle sattui käteen Marina Vituhnovskajan kirja Venäjän Karjala ja karjalaiset Venäjän valtakunnallisessa politiikassa vuosina 1905—1917.

Kirjan lukemisen jälkeen ja tähystäen karjalaisten nykytilaa, päähän tuli ikäviä mietteitä. Venäjän Karjalalla on todella arvaamaton kehityksen tulos.

Sivut