pääkirjoitus / elokuu 5, 2014 16:33 / päivitetty elokuu 12, 2014 14:55

Karjala yrittää tehdä läpimurron matkailualan kotimaisilla mediamarkkinoilla. Viime viikolla matkailuviranomaiset toivat tasavaltaan toistakymmentä venäläisten painettujen ja sähköisten viestimien toimittajaa. Pian luemme, mitä suositussa mediassa kirjoitetaan Ruskealan vuoripuistosta, karjalaiskylästä Kinnermäesta, huskyajelua tarjoavasta Karjala Parkista, koskenlaskusta Suojun joella sekä Kižin perinteisestä soutuveneregatasta.

pääkirjoitus / heinäkuu 22, 2014 15:35 / päivitetty heinäkuu 24, 2014 11:57

Kesähelle ei näytä tekevän mitään hyvää Venäjän duuman jäsenille. Ennen kesälomiaan kansanedustajat hyväksyivät muutokset kotimaiseen henkilötietosuojalakiin. Muutosten mukaan ulkomaiset yritykset velvoitetaan säilyttämään Venäjän kansalaisten henkilötiedot vain niillä palvelimilla, jotka fyysisesti sijaitsevat Venäjällä.

mielipide / heinäkuu 16, 2014 11:27 / päivitetty heinäkuu 24, 2014 12:00

Kun Karjalasta lähdettiin evakkotielle, niin tapahtui myös 28.9.1944 Neuvostoliitolle 50 vuodeksi vuokratulla Porkkalan alueella asuneille. Oli aikaa lähtöön vain kymmenen päivää, kun 7 252 henkeä muutti pääasiassa lähiseudulle. Espooseen yli 2700 henkeä. Osa siirtyi Helsinkiin ja muualle Uudellemaalle.

Vaikka evakuointi oli valtava ponnistus, se saatiin suoritettua ajoissa. Muutossa oli auttamassa mm. vapaaehtoisia ja suojeluskuntalaisia.

pääkirjoitus / heinäkuu 15, 2014 13:56 / päivitetty heinäkuu 15, 2014 13:56

Suorastaan kohtalon ivaksi voin luonnehtia sen tosiasian, että Karjalan kansallisten kulttuurien keskus karkotti hiljattain tiloistaan yhden perustajistaan, Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton. Nimittäin 1990-luvulla juuri Inkeri-liiton, Karjalan Rahvahan liiton ja Vepsäläisen kulttuuriseuran aloitteesta — ja sinnikkään kamppailun tuloksena — oli kulttuurikeskus avattu.

pääkirjoitus / heinäkuu 1, 2014 14:43 / päivitetty heinäkuu 1, 2014 14:44

Suomalais-ugrilainen tiede tuntuu voivansa hyvin, sillä yhä uusia tutkimusaiheita avautuu niin kokeneille kuin aloitteleville tutkijoille. Sellaisen vaikutuksen teki suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssi, joka nosti esille erittäin monipuolisia ja -alaisia aiheita viime viikolla Petroskoissa. Esitelmien lomassa tehtiin myös varteenotettavia aloitteita, jotka eivät toki löydy tieteelliseltä, vaan kielipoliittiselta saralta.

mielipide / kesäkuu 25, 2014 14:23 / päivitetty heinäkuu 1, 2014 10:31

Suomessa asuu noin 30 000 Venäjän kansalaista. Osalla heistä on lisäksi Suomen kansalaisuus. Itse sain Suomen kansalaisuuden kymmenen vuoden maassa oleskelun jälkeen vuonna 2007, jolloin oli jo mahdollista pitää myös toinen alkuperäinen kansalaisuus niin halutessa. Silloin minusta tuli monikansalainen.

Venäjällä asia ei ole niin mutkaton. Venäjä ei tunnusta monikansalaisuutta EU-maiden kanssa ja on hiljattain hyväksynyt lain, jonka mukaan Venäjällä kirjoilla olevien monikansalaisten tulisi ilmoittaa viranomaisille toisesta kansalaisuudesta.

pääkirjoitus / kesäkuu 24, 2014 16:22 / päivitetty kesäkuu 24, 2014 16:22

Yli 200 tutkijaa ja kansalaisaktivistia on kokoontunut Petroskoihin Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden 5. konferenssiin. Neljän päivän sisällä konferenssi tarkastelee suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja nyky-Venäjällä niiden kaikessa kirjavassa moninaisuudessaan.

mielipide / kesäkuu 19, 2014 14:00 / päivitetty kesäkuu 19, 2014 14:02

”Karjala voi toimia siltana Suomen ja Venäjän sekä länsimaiden ja Euraasian välisissä suhteissa”. Näin sanoi Moskovan valtionyliopiston professori, presidentti Putinin neuvonantajanakin toiminut Aleksadr Dugin vieraillessaan Helsingissä toukokuussa. Vaikka Duginin sanoma oli teoreettinen ja vailla konkreettista täsmennystä, on sen sisältö kuitenkin myönteinen pelinavaus. Itämerensuomalaisella Karjalalla voi olla suuri mahdollisuus Suomen ja Venäjän suhteissa, mihin myös sekä Karjalan itämerensuomalaisten kansojen järjestöjen ja tasavallan hallinnon kannattaa tarttua.

pääkirjoitus / kesäkuu 18, 2014 09:23 / päivitetty kesäkuu 19, 2014 14:05

Venäjän duuma varasi miellyttävän yllätyksen venäläisille Venäjän itsenäisyyspäivän aattona, kun hyväksyi lakiehdotuksen maan siirtymisestä talviaikaan. Parlamentin alahuoneen 450 kansanedustajasta peräti 436 äänesti jaa, yksi äänesti tyhjää. Lakiehdotus pääsi vasta ensimmäisen käsittelyn läpi, mutta sen saamaa niin yksimielistä kannatusta voimme pitää jo sinänsä saavutuksena, koska tähän mennessä vastaavilla lakialoitteilla ei ollut lainkaan läpimenomahdollisuuksia.

pääkirjoitus / kesäkuu 10, 2014 12:38 / päivitetty kesäkuu 10, 2014 12:42

Karjalan tasavallan perustamisen päivän pääjuhlallisuuksia vietettiin toista vuotta Petroskoin ulkopuolella. Hyvä idea sinänsä. Viime vuonna Prääsä ja tänä vuonna myös Kontupohja saivat juhlan vuoksi melkoisesti rahaa niin perinteiseen kulttuuriohjelmaan kuin urheilu- ja kulttuurilaitosten remonttiin, teiden korjaukseen ja muuhun katukuvan parannukseen.

Sivut