mielipide / toukokuu 7, 2013 13:45 / päivitetty toukokuu 14, 2013 13:50

Petroskoin vanhin kielikoulu, Pauli Corganin nimeä kantava 17. kymnaasi, ei aio jatkaa suomen kielen opetusta pitkänä kielenä. Tämä tieto on kuohuttanut räjähtäneen pommin tavoin Karjalan tiedotusvälineitä. Mitä ilmeikkäimpiä kommentteja on löytynyt nettijulkaisujen sivuilta. Minkä perusteella kymnaasin rehtori päätti lopettaa 45 vuoden ajan kestäneen suomen kielen opetuksen koulussa, jonka oppilaat alkoivat lukea suomea pitkänä kielenä ensimmäisinä Karjalassa aikoinaan?

mielipide / toukokuu 6, 2013 11:43 / päivitetty toukokuu 14, 2013 13:50

Luennoidessani Inkeristä aloitan puheeni tavallisesti näin: ”Vaikka Inkeri-nimistä itsenäistä maata ei ole koskaan historiassa ollut, Inkerinmaalla on selvät rajat. Kannaksella sen pohjoisraja on vanha (ennen vuotta 1940), Suomen raja. Länsiraja on Narvajoki ja muut rajat vedettiin vuoden 1617 Stolbovan rauhan mukaan.” Näin ollen Inkerin pinta-ala on 19 tuhatta neliökilometriä.

pääkirjoitus / huhtikuu 29, 2013 13:41 / päivitetty huhtikuu 29, 2013 13:41

Suomen kielen opetus on kokenut kavalan takaiskun Petroskoissa, kun 17. lukion rehtori oli ilmoittanut viime viikolla, että koulu lopettaa suomen kielen opetuksen pitkänä kielenä.

17. lukio on kaupungin vanhin kielikoulu. Se kantaa amerikansuomalaisen Pauli Korganin nimeä. Korganin johdolla koulusta tuli 1960—1980-luvulla kaupungin ainoa, jossa englannin ja suomen kieltä opiskeltiin pitkänä kielenä toiselta luokalta. Ja nyt oikea korvapuusti Korganin muistolle ja koulun historialle. Nolottaa.

 

pääkirjoitus / huhtikuu 23, 2013 13:20 / päivitetty huhtikuu 23, 2013 13:20

Viime viikon tärkein kansallinen uutinen saatiin Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton reinkarnaatiosta. Vuonna 1989 perustetun liiton toiminta oli muutama vuosi sitten riutunut eikä liiton rekisteröintiä jatkettu. Nyt hallinnon uusien jäsenten myötä on saatu vihdoin tuoretta tuulta purjeisiin.

mielipide / huhtikuu 18, 2013 13:24 / päivitetty toukokuu 14, 2013 13:50

Karjalan kantakansat kokevat nykyisin suuria vaikeuksia ja se on havaittavissa. Sata vuotta sitten Karjalassa asui yli 100 000 karjalaista, joiden osuus seudun väkiluvusta ylitti 80 prosenttia. Nykyään tasavallassa asuu alle 40 000 karjalaista tai alle seitsemän prosenttia väkiluvusta. Sen lisäksi hyvin monet karjalaiset eivät osaa äidinkieltään eikä sukukieliä lähinnä suomea. Suurin osa kanta-asukkaista on venäläistynyt.

Venäjän muutkin vähemmistökansallisuudet asuvat hyvin vaikeissa oloissa, vaikka ei-venäläisten kansojen intressit on hyvin suojattu lailla.

pääkirjoitus / huhtikuu 16, 2013 14:24 / päivitetty huhtikuu 16, 2013 14:24

Suomi vaatii koulukurin palauttamista yhteisesti laadituilla säännöillä. Naapurimaassa kerätään nimiä nettiadressiin koulusta erotetun opettajan puolesta. Helsingin Alppilan koulun opettaja sai potkut sen jälkeen, kun työnsi häiriköivän oppilaan ruokalasta ovesta ulos. Koulun rehtori tulkitsi voimakeinot liian rajuiksi ja teki asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Suomen pieni väkiluku huomioon ottaen adressi on kerännyt nimiä hurjaa vauhtia. Vajaassa viikossa sen on allekirjoittanut yli 200 000 ihmistä.

 

pääkirjoitus / huhtikuu 9, 2013 15:43 / päivitetty huhtikuu 9, 2013 15:43

Erittäin masentavat ja huolestuttavat puheet ovat kantautuneet Petroskoin 17. kymnaasista julkisuuteen. Suomen kielen opetuksen aloittaminen toisella luokalla ensi syksynä näyttää nyt kyseenalaiselta. Koulun johdon mukaan suomen kielellä ei ole varsinaista statusta, minkä vuoksi kielenopetus voi alkaa aikaisintaan viidenneltä luokalta ja vain B-kielenä eli lyhyenä kielenä.

mielipide / huhtikuu 5, 2013 14:40 / päivitetty huhtikuu 9, 2013 15:42

Asun Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa. Matkustan paljon Keski-Euroopassa. Vietän siellä vuosittain useita kuukausia ja kirjoitan artikkeleita suomalaisiin sanoma- ja aikakauslehtiin. Karjala ja karjalaiset nousevat noilla matkoilla mieleen tuon tuosta.

Nuorempana tein kovasti töitä, että en ”karjaloituisi”, ikään kuin provosoituisi sen enempää ihannoimaan kuin vihaamaankaan karjaloita, niin monta erilaista kuin niitä tuntui olevankin. On vieläkin.

pääkirjoitus / maaliskuu 19, 2013 14:27 / päivitetty maaliskuu 19, 2013 14:27

Se tapahtui. Ensimmäinen jenkkiläisperäinen pikaruokaravintola avasi ovensa Petroskoissa. "Kauan odotettu", mainoksissa luki. Niinpä juuri. Viime perjantaina tungosta oli saman verran, kuin putiikkien oven edessä Yhdysvalloissa varhaisaamulla mustana perjantaina.

Tapahtuma ei sinänsä olisi maininnan arvoinen, jos se ei olisi yleisen ikävän kehityksen seurausta. Globalisaation sumussa Petroskoi on kiihtyvää vauhtia kadottamassa omaperäisyytensä viimeisiä muruja.

 

pääkirjoitus / maaliskuu 12, 2013 14:54 / päivitetty maaliskuu 12, 2013 14:54

Viime viikonloppuna Petroskoissa laskettiin uuden kauppa- ja vapaa-ajankeskuksen perusta. Sigma-marketin läheisyyteen rakennettavan keskuksen erikoisuutena on, että pääinvestoijana on vihdoin paikallinen liikemies eikä muukalainen yritys, mikä sinänsä on tervetullutta.

Virallisissa tiedotteissa luki sen jälkeen riemukkaita kannanottoja siitä, että keskus tuo kaupungille yli 2500 uutta työpaikkaa, sievoisia veronmaksuja ja että kilpailun kiristäminen muutenkin alentaa hintoja, mistä hyötyvät kaikki kaupunkilaiset.

 

Sivut