piirit / syyskuu 8, 2015 - 17:17

Rajat ylittävä yhteistyö yhä vireillä

Sergei Karpov
kuva: Sergei Karpov
Kalevalan piiri arvostaa yhteistyötä Suomen kanssa. Kuvassa ovat Kalevalan kansallispiirin hallinnon johtaja Valentina Bulavtseva, Kalevalan piirin johtaja Gennadi Filippov (vas.) ja Suomen Petroskoin-konsuli Tuomas Kinnunen.

Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteen konsuli Tuomas Kinnunen kävi virkamatkalla Karjalan tasavallan Kalevalan ja Louhen piireissä viime viikolla. Tavoitteena oli tutustua piirihallintoihin, alueen historiaan, elämänmenoon ja kansallisten kielten opetukseen piireissä sekä saada tietoa piirien ja Suomen kuntien yhteistoiminnasta.

— Olen viettänyt paljon aikaa Petroskoissa ja käynyt työn puolesta vain muutamassa Karjalan piirissä. Tasavallan pohjoispuolella en ole vielä käynyt, Kinnunen toteaa.

Virkamatkallaan Kinnunen tapasi Kalevalan ja Louhen piirihallintojen johtajia, kävi Paanajärven kansallispuistossa, Kalevalan ja Louhen kouluissa ja päiväkodeissa, tutustui Haikolan kylän historiaan ja Kalevalan Kansanrunoilijoiden museoon. Konsuli lahjoitti kouluille ja viranomaisille Kalevala-eepoksen vienankarjalan murteella, Jean Sibelius –kirjoja, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä –romaanin venäjännöksen ja muuta suomalaista kirjallisuutta.

 

Haave omasta raja-asemasta

Maantieteellisen sijaintinsa takia Kalevalan piiri korostaa lähialueyhteistyön suurta merkitystä itselleen. Metsäalalla on tehty monivuotista työtä suomalaisten yritysten kanssa. Tällä hetkellä Karelian Wood Company suorittaa metsänhakkuita Vuonnisessa.

Kalevalan kansallispiirin hallinnon johtajan Valentina Bulavtsevan mukaan piirissä toimi aikoinaan Lonkan rajanylityspaikka, jonka kautta vietiin metsää Suomeen.

— 1990-luvulla puunkuljetukset lakkasivat, ja Lonkan raja-asema lopetettiin. Myöhemmin teimme ehdotuksen sen jälleenperustamisesta, mutta sen sijasta perustettiin Suoperän raja-asema Louhen piiriin, Bulavtseva kertoo.

Bulavtsevan mukaan Kalevalan piiriin aiottiin myös rakentaa meijeri Suomen tuella. Tehtaan perusta rakennettiinkin.

— Tullimaksujen jyrkän kasvun vuoksi 1990-luvulla suurin osa tehtaan koneista jäi kuitenkin tuomatta piiriin. Meijerihanke epäonnistui, Bulavtseva pahoittelee.

Lue lisää Karjalan Sanomista 9. syyskuuta.

0 kommentit