yhteiskunta / lokakuu 5, 2017 - 15:30

Kielet, kulttuurit ja media taas fokuksessa

Marina Tolstyh
Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen 6. kongressissa Karjalaa edustivat (vasemmalta): käsityömestari Irina Tikkueva, Anna Anhimova, Natalja Sinitskaja, Irina Iljina, Tatjana Romanova ja Natalja Antonova.

Karjalan kielen aktivisti Natalja Antonova on täysin varma, että varhaislapsuudesta alkaen äidinkieltä voi oppia yhtä hyvin kuin venäjää. Hänestä lasten kaksikieliseen kasvatukseen pitää suuntautua jo päiväkodissa.

— Siitä ei tule mitään uhkaa venäjänkieliselle kasvatukselle ja opetukselle. Valitettavasti uusien valtiollisten opetusstandardien takia kaksikielisen kasvatuksen mahdollisuudet ovat koko ajan vähenemässä, Antonova sanoo.

Venäjän suomalais-ugrilaisessa kongressissa Antonova painotti taas, että koulun täytyy siirtyä alkuperäiskielten opetuksesta opetukseen alkuperäiskielillä. Taas käytännössä näkyy, että viime vuosina suomalais-ugrilaisten kielten kehitys on alkanut jonkin verran taantua. Esimerkiksi Udmurtiassa ajatellaan nyt sitä, että udmurtin kieltä opetetaan toisille asukkaille äidinkielenä ja toisille tasavallan toisena virallisena kielenä.

Kongressiin osallistunut Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja korostaa puolestaan, että Karjala on suomalais-ugrilaisista tasavalloista ainoa, jossa alkuperäiskieltä eli karjalan kieltä ei ole hyväksytty tasavallan toiseksi viralliseksi kieleksi.

— Olisi hyvä, jos Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen liitto auttaisi karjalaisia tässä asiassa, Sinitskaja sanoo.

Venäjän suomalais-ugrilaisessa kongressissa puhuttiin taas vähän äidinkieliä. Vepsäläisten edustaja Anna Anhimova Kižin ulkomuseosta tunnustaa, että hän käytti äidinkieltään etupäässä haastatteluissa televisioon ja lehdille. Karjalan tasavallan valtuuskunta tervehti kongressin osanottajia karjalaksi.

Kongressissa ehdotettiin, että Venäjän kultainen rengas -kiertomatkan esimerkin mukaan olisi hyvä perustaa Venäjän suomalais-ugrilainen kultainen rengas -matkailureitti. Se voisi yhdistää merkittäviä matkailukohteita eri Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla.

Lisää aiheesta lehdessä 04.10.2017

0 kommentit