2.04.2008

Nuoret tahtovat toimia tehokkaammin

Petroskoissa pidettiin suomalais-ugrilaisten nuorisojärjestöjen edustajien tapaaminen

Suomalais-ugrilaisten nuorten seminaari pidettiin kansallisten kulttuurien keskuksessa. Mikko Ollikainen

Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorisoyhdistys (MAFUN) on jo monena vuotena ollut huomattavalla sijalla kansainvälisessä yhteisössä. Se on yhdistänyt suomalais-ugrilaisten kansojen ja samojedikansojen nuorisojärjestöt. Nämä järjestöt ovat ottaneet tavoitteekseen kansojensa kielen ja kulttuurin säilyttämisen ja kehittämisen.
Suomalais-ugrilaisten kansojen asuinalueiden kaupungeissa on järjestetty säännöllisesti MAFUN:n jäsenjärjestöjen edustajien tapaamisia. Viime tapaaminen pidettiin maaliskuun lopussa Petroskoissa.
Ohjelma oli tiivis kaikkina kolmena päivänä. Siihen kuului muun muassa seminaari Suomalais-ugrilaiset nuoret muuttuvassa maailmassa, suomalais-venäläiseen yhteisprojektiin kuuluvia kansalaisjärjestöjen edustajien opiskelua ja kaksi MAFUN-yhdistyksen hallinnon kokousta.
Vepsäläisen kulttuuriseuran puheenjohtaja Zianida Strogalshtshikova piti esitelmän kansainvälisen suomalais-ugrilaisen liikkeen synty- ja kehitysvaiheista, nykytilanteesta, ongelmista ja näköaloista. Nuoret vaihtoivat mielipiteitä aiheesta.
Sitten keskustelu siirtyi suomalais-ugrilaiseen nuorisoliikkeeseen. Esille nostettiin muun muassa MAFUN:n, Venäjän suomalais-ugrilaisen keskuksen ja alueellisten koordinointikeskusten uudet projektit.
Valeri Sidorkin

 

 

Rahanpuute estää tiestön korjausta

Muutaman tien peruskorjaus ei ole tuonut merkittäviä muutoksia. Valtaosa teitä on yhä huonossa kunnossa. Mikko Ollikainen

Ilona Veikkolainen
Karjalan Sanomat
Petroskoin tiestön huono kunto ei siedä kritiikkiä. Talvella tiet tuiskuttaa umpeen, ja kesällä ne ovat kuoppaisia. Teiden huolto on täysin retuperällä. Autoilijat eivät ymmärrä, miksi he maksavat autoveroja kun joutuvat ajamaan kuoppaisia teitä. Petroskoin viranomaiset ovat välinpitämättömiä heidän valituksilleen. Tienpäällysteeseen tyytymättömät autoilijat ovat jo monta kertaa vaatineet viranomaisia kunnostamaan tiet.
Viime viikolla ihmisiä kokoontui Karjalan hallituksen rakennuksen eteen. Kokoontuneet halusivat tietää milloin viranomaiset ryhtyvät kunnostamaan teitä. Viranomaisten vastaus on ollut aina samanlainen: tieverkon peruskorjaus on mahdotonta, koska ei riitä rahaa.
Viime vuonna tieverkon peruskorjaukseen myönnettiin noin 350 miljoonaa ruplaa. Muutaman tien peruskorjaus ei ole tuonut merkittäviä muutoksia. Valtaosa teitä on yhä huonossa kunnossa. Karjalan hallituksen pääministeri Pavel Tshernov kritisoi ankarasti tiestön huoltoa.
– Vain eräillä teillä asfalttipäällyste on hyvä. Tiet kaipaavat kunnostamista, päällystämistä ja kantavuuden parantamista, hän sanoo.

 

 

Johdinautojen aikataulu muuttui Petroskoissa

Johdinautot alkavat liikennöidä lauantaisin klo 7.20.

Johdinautojen aikataulu on muuttunut Petroskoissa huhtikuun 1. päivästä. Petroskoin johdinautohallinto selitti sen muutamien reittien tappiollisuudella, varsinkin lauantaina. Johdinautohallinnon tietojen mukaan viikonloppuina klo 06.00–10.00 johdinautoissa matkustaa 2–15 henkilöä, mikä tekee reitistä kannattamattoman.
Aikataulun muuttaminen herätti kaupunkilaisten tyytymättömyyttä. Johdinautohallinnon ja kaupunginhallituksen asiantuntijat istuutuivat neuvottelupöytään.
Petroskoin liikenne- ja yhteyshallinnosta tiedotettiin, että maaliskuun aikana pidettiin joukko neuvotteluja, joiden tuloksena oli löydetty kompromissipäätös. Nyt johdinautot lähtevät matkalle klo. 07.20 eikä 10.40, kuten suunniteltiin aikaisemmin. Lisäksi Moskovan kadulla olevasta varikosta lähtee nollareitin johdinautoja 50 minuuttia aikaisemmin. Päätös tehtiin sen takia, että Pietarin juna saapuu Petroskoihin klo 07.00. Siihen aikaan rautatieasemalle tulee kaupungin kaikkien reittien johdinautoja. Klo.07.20 reitit ovat kannattamattomia, mutta ne säilytetään kaupunginhallituksen vaatimuksesta.
Katja Koskela

 

 

Huumeiden käyttö väheni Karjalassa
Ilona Veikkolainen
Karjalan Sanomat
Viime vuonna Karjalan oppilaitoksissa pidetty kyselytutkimus kertoo, että jokainen kymmenes nuori on kokeillut huumeita vaikkapa kerran elämässään. Tästä Karjalan terveys- ja sosiaaliministeriön varajohtaja Jervand Hidishjan ilmoitti tasavallan hallituksen istunnossa.
Tutkimuksen mukaan 18 prosenttia teini-ikäisistä on kokeillut päihteitä vähintään kymmenen kertaa. Venäjän muihin alueisiin verrattuna huumeita käyttävien määrä Karjalassa väheni viime vuonna.
– Viime vuonna tasavallassa oli 450 huumeiden käyttäjää. Sairaiden määrä on vähennyt noin puoleen, Hidishjan kertoo.
Narkomaanien lasku on yhteydessä mietojen huumeiden käyttöön. Tutkimukset kertovat, että nuoret kieltäytyvät vahvoista huumeista ja siirtyvät niin sanottuihin mietoihin huumeisiin: kannabiksiin ja synteettisiin päihteisiin. Riippuvuus niihin kehittyy muutaman vuoden kuluttua.
Huumeiden käyttäjät ovat nuoria 20–35 vuoden ikäisiä. Narkomaanien joukossa on enemmän miehiä kuin naisia. 57 prosenttia huumeiden käyttäjistä on työttömiä. Huumeainetilanne on vakava Sortavalan, Pitkärannan ja Lahdenpohjan piirissä.
Venäjällä 100 000 ihmistä kohden lasketaan olevan 19 huumeiden käyttäjää. Karjalassa niitä on viisi.

 

 

Petroskoin kasvillisuus tarvitsee kehitystä ja hoitoa

Maisemasuunnittelu kehittyy pääkaupunkiseudulla hitaasti
Suunnittelija Irina Teremovskaja esittää rakennusmessuilla Neglinkajoen ympäristön kaavoitusta. Mikko Ollikainen

Marina Petrova
Karjalan Sanomat
Petroskoin rakennusmessuilla ensimmäisen kerran esittäytyneet maisemasuunnittelijat herättivät rakennusyritysten huomiota, koska asuntotuotannon ohella yritykset huolehtivat myös maisemakuvan suojelusta ja esteettisistä nähtävyyksistä. Yrittäjiä kiinnosti julkisten rakennusten ja asuntoympäristön suunnittelu sekä viher- ja virkistysalueiden kehitys.
Taiteilija ja suunnittelija Irina Teremovskajan mukaan maisemasuunnittelu kehittyy Petroskoissa hitaasti. Rakennusmarkkinoille on ilmestynyt yksityisiä yrityksiä, jotka harrastavat piha- ja puutarhasuunnittelua sekä kaavoitusta.
– Petroskoissa on paljon paikkoja, joiden kasvillisuus tarvitsee kehitystä ja hoitoa. Karl Marxin kadulla ja Lenininkadulla ei ole mitään erikoista maisemakuvaa. Kulttuuriministeriön, tasavallan hallitustalon ja Petroskoin valtionyliopiston ympäristöt myös tarvitsevat maisemasuunnittelua ja hoitoa, Teremovskaja arvioi.
Petroskoin ainoa puhtaanapitolaitos ei yksinkertaisesti pysty tekemään kaikkia töitä. Se hoitaa kaupungin puistikkoja, nurmikoita ja kukkaistutuksia. Jokien rannat ja asuintalojen pihat jäävät hoitamatta.
– Maisemasuunnittelu on monimutkainen työ, siinä ovat mukana myös taiteilija, kuvanveistäjä ja seppä. Talvella asiantuntijat tekevät töiden arviolaskelmat ja hankkivat kaiken tarvittavan, Teremovskaja kertoo.

 

 

Suomen Meriturva opettaa pelastamaan ja pelastautumaan

Merenkulun turvallisuuskeskus kouluttaa vuosittain 3 500 henkeä

Lohjan merenkulun koulutuskeskuksen simulaattorialtaassa harjoitellaan pelastusvälineiden käyttöä. Aalto- ja tuulikoneiden avulla voidaan jäljitellä vaikeita sääolosuhteita. Oleg Gerasjuk

Oleg Gerasjuk
Karjalan Sanomat
Meriturva on Suomen Opetushallituksen alainen valtion oppilaitos, joka pyrkii merenkulun turvallisuuden parantamiseen. Se järjestää merenkulun turvallisuus- ja pelastautumiskursseja asiakkailleen tarpeista lähtien. Turvallisempi merenkulku ja vesillä liikkuminen ovat Meriturvan toiminnan perusasioita.
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksessa on kolme yksikköä eli laivasimulaattoriyksikkö Espoon Otaniemessä, palokoulutusyksikkö Porkkalan Upinniemessä ja pelastautumiskoulutusyksikkö Lohjalla. Meriturvan koulutusyksikössä on erikoinen simulaattoriallas, jossa pelastusvälineiden käyttöä ja pelastautumista voidaan harjoitella valvotusti todenmukaisissa olosuhteissa.
– Tämä on sellainen paikka, mitä muualla maailmassa ei toistaiseksi ole. Pelastautumiskoulutusyksikkö on erilainen kuin muut sen takia, että täällä on hyvin laajasti pelastautumisvälineitä, Meriturvan johtaja Heikki Hyyryläinen toteaa.
Hallin harjoitusaltaan mitat ovat 43x27x4 metriä, ja aalto- ja tuulikoneiden avulla saadaan helposti simuloitua vaikeitakin sääolosuhteita.
– Tähän altaaseen saadaan simuloitua aallokkoa, tuulta tai sadetta. Altaan veden lämpötilaa voidaan laskea. Koko halli saadaan myös kokonaan pimennettyä, Heikki Hyyryläinen jatkaa.

 

 

Kännykkä on rosvojen himoitsema saalis

Matkapuhelin-operaatiossa selvisi joka toinen varkaustapaus

Matkapuhelin ei ole enää mikään ihme. Tätä yhteyttä voivat nykyään käyttää nekin, jotka joutuvat laskemaan rahaa palkasta palkkaan. Kännykkä ala-asteen koululaisen tai iäkkään rouvashenkilön kädessä on jo tuttu kuva.
Nykypuhelinten yleistyneellä käytöllä on omat miinuspuolensa. Kännykästä on tullut varkaiden toivoma saalis. On mahdoton laskea, kuinka paljon ihmisiä on joutunut kärsimään helppoa hyötyä tavoittelevien rikollisten kädestä. Rappukäytävässä voi saada iskun päähän jollain raskaalla esineellä vain siksi, että taskussa on kallis kännykkä.
Viime aikoina oikeusviranomaiset ovat selvittäneet menestyksellisesti matkapuhelimia koskevia rikoksia. Sergei Leontjev tietää oman kokemuksensa perusteella Karjalan miliisien mahdollisuudet. Pari vuotta sitten hän osti satunnaiselta tuttavalta käytössä olleen kännykän.
– Halusin ostaa nykyaikaisen mallin, mutta rahasta oli puute. Tuo henkilö tarjosi kännykkää puoleen hintaan. Kaupassa se olisi maksanut viisituhatta, mutta minä sain sen kahdella ja puolella, Sergei kertoo.
Hän käytti sitä vuoden, sitten osti paremman 12 000 ruplasta ja myi vanhan kaverilleen kahdestatuhannesta. Viikon kuluttua kaveri soitti ja sanoi, että hänet oli kutsuttu miliisiin. Kännykkä oli ollut varastettujen kirjoilla.
Antonina Käbeleva

 

 

Kielikilpailun voittajat palkittiin Suomen-matkalla

Suomalais-ugrilaiseen kouluun kerääntyi kielten parhaimpia opiskelijoita
Darja Suvorova ei odottanut, että hänestä tulee voittaja. Mikko Ollikainen

Darja Trofimova
Karjalan Sanomat
Viime torstaina 27. maaliskuuta Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa pidettiin kielikilpailut. Niihin osallistui karjalaa, vepsää ja suomea opiskelevia koululaisia, jotka olivat voittaneet kielikilpailuissa omissa kouluissaan ja kaupungeissaan. Tänä vuonna Petroskoihin tuli opiskelijoita sekä Karjalan kaupungeista että Leningradin alueelta. 72 koululaista kilpaili kielitaidossa, parhaimmat saivat lahjaksi matkan Suomeen. Kilvan päätarkoituksena on herättää nuorten kiinnostusta karjalan, vepsän ja suomen kielten opiskeluun sekä parantaa heidän kielitaitoaan.
Kilpailut pidettiin Petroskoissa jo 13. kerta. Ja vaikka koululaisilla oli kevätloma, avajaisissa oli todella paljon ihmisiä, mikä merkitsee sitä, että kansalliskielet kiinnostavat nuoria. Kaikki opiskelijat jaettiin ikäryhmiin, joissa he kilpailivat keskenään: suomen kielessä – 9. ja 11. luokka, karjalan ja vepsän kielessä – 4. ja 7 . luokka. Jokainen ikäryhmä suoritti kirjallisen ja suullisen tehtävän. Osallistujien mielestä suullinen tehtävä oli vaikein.
– Olin niin hermostunut, että unohdin kaikki sanat. Minun piti kertoa tuomaristolle itsestäni, perheestäni ja koulustani, Darja Suvorova kertoo.
Darja opiskelee suomea Prääsän koulussa, ja hän on osallistunut kielikilpailuun jo muutaman kerran. Tänä vuonna hänestä tuli voittaja yläluokkalaisten ryhmässä.

 

 

Valokuvan ja akvarellin sooloa ja vuoropuhelua

Akvarellisti Lobanov ja valokuvaaja Golubev jakoivat näyttelytilan fifty-fifty

Vitali Golubev esittelee näyttelyssä niin vanhoja kuin uusia töitään. Hänen takanaan kuva Flora-sarjasta. Mikko Ollikainen

Mikko Nesvitski
Karjalan Sanomat
Maisemalliset akvarellit ja kirkkaan muotoilulliset valokuvat kohtaavat näyttelyssä, jossa esittelytilan ovat kuvataiteilija Vladimir Lobanov ja valokuvaaja Vitali Golubev jakaneet tasan. Petroskoin Lenininkadun näyttelysalissa avatun näyttelyn nimeksi ovat petroskoilaiset tekijät antaneet liikoja miettimättä Fifty-fifty.
Nimelle on löydettävissä toki muutakin selitystä. Viisikymmentä vuotta huhtikuussa täyttäviltä taiteilijoilta on kummaltakin päässyt esille 50 työtä. Lisää kosketuskohtia löytyy heidän tuotannostaan.
– Lobanovin monet akvarellit ovat tavallaan pohjoisen seudun, karun luonnon ja karjalaisten kylien elämän dokumentteja. Hänen pyrkimyksensä detaljitarkkuuteen on sopusoinnussa Golubevin maisemavalokuvien dokumentaarisuuden kanssa. Golubevin tehokkaat valokuvakompositiot vuorostaan tuovat mieleen Lobanovin graafista suunnittelua, näyttelysalin johtaja Maria Jufa sanoo.
Vuoropuhelun lisäksi näyttelyssä on myös sooloa. Golubevilta on esillä tietokonegrafiikkaa ja kuvia eri sarjoista, joista varsinkin tunnettujen kotimaisten ja paikallisten kulttuuritekijöiden kuvat ovat omaa luokkaansa.
Vitali Golubev tuntee itsensä onnelliseksi ihmiseksi. Hän ansaitsee leipänsä työllä, joka on hänelle mieleen.
– Sanomalehtityön vuoksi otan paljon reportaasikuvia, Golubev sanoo.

 

 

Lapsuudenmuistot sodasta eivät katoa

Valentina ja Nikolai Krugljakov muistavat sodasta sellaista, josta ei ole kerrottu kirjoissa

Valentina ja Nikolai Krugljakov muistavat sota-ajan lapsuutensa. Valeri Saveljev

Petroskoin yliopistossa esiteltiin jokin aika sitten venäjän kielelle käännettyä ja kustantaja Aleksei Remizovin julkaisemaa Jukka Kulomaan kirjaa Petroskoin suomalaismiehityksen vuodet. Luettuani kirjan mietin, että kokonaiskuvasta puuttuu niiden ihmisten kertomuksia, jotka joutuivat sodan aikana Petroskoin keskitysleireille tai pakenivat miehitystä sinne, missä heillä ei ollut kotia ei kontua ja missä heitä ei lainkaan odotettu.
Olen lukenut sota-aiheisia teoksia, muun muassa Einari Laidisen ja Sergei Veriginin sekä Pekka Nevalaisen kirjoja. Olen lukenut kertomuksia lasten elämästä sotavuosina, heidän työstään tehtaissa ja kulkemisesta armeijan joukkojen mukana. En ole kuitenkaan tavannut kuvauksia lasten elämästä suomalaisilla keskitysleireillä tai evakossa neuvostojoukkojen selustan kylissä.
Sisareni Valentina Krugljakova (o.s. Amosova) ja hänen miehensä Nikolai Krugljakov ovat kertoneet sodanaikaisesta lapsuudestaan sellaista, josta ei ole kerrottu kirjoissa.
Valentina oli 9-vuotias, kun sota alkoi. Lokakuussa 1941 hänen perheensä – äiti, isä, kaksi vanhempaa veljeäni ja hän (vanhin veli kävi viidettä luokkaa) – nousi Klimetskoinsaaren Heinälahdessa proomuun ja lähti evakkoon Puudosiin.
Valeri Saveljev

 

 

Rytmivoimistelu on kaunis urheilulaji

Luoteis-Venäjän kilpailut pidettiin Kontupohjassa
Karjalan joukkue sijoittui kolmanneksi Luoteis-Venäjän kilpailuissa. Nikolai Abramov

On urheilulajeja, joissa lempijoukkueen ja urheilijan voitto tai häviäminen eivät ole tärkeitä, tärkeintä on se esteettinen nautinto, jota yleisö tuntee kilpailuja seuratessaan. Rytmivoimistelu kuuluu eittämättä näihin urheilulajeihin.
Rytmivoimistelu kehittyy Karjalassa menestyksellisesti. Tasavallan voimistelijatytöt ovat usein voittaneet monet Venäjän kilpailut. Luoteis-Venäjän rytmivoimistelun mestaruuskilpailut pidettiin 20.–22. maaliskuuta Kontupohjan urheilutalossa.
Kilpailuihin osallistui tyttöjä Leningradin, Murmanskin, Novgorodin, Arkangelin ja Kaliningradin alueilta, Komin ja Karjalan tasavalloista sekä Pietarista. Karjalaa kilpailuissa edustivat urheilumestarit Jekaterina Kondrojeva ja Anastasija Remezova, urheilumestariehdokkaat Taisija Zhedan, Julija Matveikova, Aksinija Katina, Jelizaveta Smirnova ja Tatjana Tsherepanova.
Kolmen päivän aikana he mittelivät voimiaan henkilökohtaisissa ja joukkuekilpailuissa. Joukkuekilpailujen voittajaksi tuli Pietarin joukkue. Leningradin alueen joukkue sijoittui toiseksi ja Karjalan voimistelijat ovat kolmannella sijalla.
Henkilökohtaisen kilvan voittivat myös Pietarin ja Leningradin alueen voimistelijat.
Nikolai Abramov

 

 

Avantouinnin harrastajat hyvässä vireessä
Avantoa puhdistettiin jäistä yhteisvoimin. Stanislav Proshutinski

Viktoria-klubin 20-vuotisjuhlalle oli 23. maaliskuuta omistettu klubin avoimet mestaruudet, joihin uinnin lisäksi kuului 4x25-viesti. Kilpailujen edellä avannon luona näin jo tuttuja henkilöitä. Irina Zholudeva ja muut klubin jäsenet puhdistivat avantoa jäästä. Petroskoilaisten avantouimareiden vieraina oli heidän uimarikollegojaan Kontupohjasta.
Kontupohjalaiset edustajat voittivat mestaruuksissa monessa ikäryhmässä. Yli 71-vuotiaiden uimareiden sarjan voittajaksi tuli Valentin Ukko, yli 61 vuoden sarjassa voitti Boris Kosov ja alle 45-vuotiaiden ryhmässä paras oli 13-vuotias Igor Kosov, joka teki kilpailuennätyksen 18.5 minuuttia. Petroskoilaisista vain Vjatsheslav Smirnov ja Pjotr Potashev pitivät kärkisijan alle 55-vuotiaiden sarjassa.
Petroskoin naisuimarit antoivat periksi kontupohjalaiselle vieraalle Valentina Botshenkovalle alle 70 vuoden ikäsarjassa. Kaikissa muissa sarjoissa he näyttivät parhaat tulokset. Niin Anna Semjonova tuli voittajaksi yli 71-vuotiaiden sarjassa. Yli 61-vuotiaiden sarjan voitti Jevgenija Markovskaja, Irina Gerasimovitsh oli paras yli 55-vuotiaiden ja Olga Shadmanbekova yli 45-vuotiaiden sarjassa.
Monilukuisimmassa alle 45-vuotiaiden sarjassa paras aika ( 24.0) oli Jekaterina Artemjevalla.
Stanislav Proshutinski

 

 

”Älä myy omaatuntoasi”

Karjalaisen kansantaaton Jaakko Rugojevin testamentti tasavaltamme kantakansoille

Paanajärven kylän pelastaminen, josta Jaakko Rugojev puhui, on yhä ajankohtainen aihe. Arkistokuva

Karjalaisten kylien katoamisen ja sitä mukaa karjalaisen kansan omalla isiensä maalla siirtolaisiksi joutumisen syynä on valtakunnan laita-alueilla noudatettava geopolitiikka. Siirtomaajärjestelmän mukainen tasavaltamme taloudenhoito perustuu valtaosaltaan Karjalan luonnonrikkauksien hyödyntämiseen, ensisijaisesti raakapuun hankintaan sekä malmin- ja kivenlouhintaan.
Tasavaltamme eteläalueen metsävarojen huvettua hakkuutyöt ovat siirtyneet pohjois- ja itäpuolen suuntiin. Töiden mukaan on siirtynyt myös infrastruktuuri ja sosiaalipalvelut. Paikallinen väestö, etupäässä karjalaiset, ovat jääneet ilman taloudellista toimeentuloa ja muita tärkeitä elinehtoja.
Metsätöiden tehostuessa 1940-luvulla Karjalaan alkoi tulla muukalaisia, myös karjalaisiin kyliin. Jo 1950-luvun lopulla Karjalasta alkoi tulla etnisesti tilkukas. Joukkoluontoisen migraation kehitystä nopeutti metsäasutusten rakentaminen (v.1957 niitä oli jo 324).
Monet karjalaiset joutuivat muuttamaan perheineen näihin väliaikaisiin asutuksiin ja jättämään esi-isiltään perimänsä kotiseudut. Suurta tuhoa tuotti karjalaiselle perinteiselle maaseutuelämälle ns. perspektiivittömien kylien hävittäminen. Vuonna 1939 karjalaisia kyliä oli 2 973, vuoteen 1989 niiden lukumäärä supistui 668.
Jukka Akimov
(Jatkuu. Alku nro:ssa 11–12)

 

 

Lentourheilija vieraili Puudosin lastenkodissa
Lastenkodin kasvatteja tutustumassa liitokoneeseen.

Karjalan osakunta Moskovassa -kansalaisjärjestön johtokunnan jäsen liitolentourheilun valmentaja Sergei Potehin kävi tapaamassa Puudosin lastenkodin kasvatteja. Potehin harrasti pitkään laskuvarjourheilua ja on tehnyt 2 700 hyppyä. Hän on johtanut Moskovassa Taivas on avoin kaikille -ohjelmaa sekä osallistunut Venäjän joukkueen jäsenenä ensimmäisiin maailman lentokilpailuihin Turkissa ja maailmanmestaruuskilpailuihin Unkarissa.
Sergei Potehin kertoi lastenkodin oppilaille lentourheilun kehittämisestä Venäjällä ja Karjalassa, tutustutti purjelentokoneen rakenteeseen ja teknillisiin mahdollisuuksiin sekä vastasi lukuisiin kysymyksiin. Huolimatta siitä, että Venäjällä kyseiseen urheilulajiin ei kiinnitetä suurta huomiota, sen harrastajaurheilijat osallistuvat hyvällä menestyksellä kansainvälisiin kilpailuihin.
Lentourheilu alkaa elpyä Petroskoissa alan entusiastien ansiosta, mutta tasavallan piireissä nuorisolla ei ole mahdollisuutta laskuvarjo- ja liitolentourheilun kehittämiseksi.
Puudosin lastenkodin oppilaat ottivat vastaan suurella kiinnostuksella tietoja heille tuntemattomasta urheilulajista ja kenties joku heistä liittyykin liitolentourheilijoiden joukkoon tulevaisuudessa.
Pavel Sergejev

 

 

Lukijalta

Vanha valokuva kertoo


Tämä valokuva on otettu 1931 Petroskoin suomenkielisen opettajaopiston erään luokan oppilaista.
Kuvan on tuonut toimitukseen lukijamme Galina Kalganova (o.s. Airikainen). Hänen äitinsä, Anastasia Tyllina on kuvassa alarivissä.
Ehkä joku löytää kuvasta omaisia tai ystäviä.

(Lataa suurikokoinen kuva TÄSTÄ. Kuva avautuu uuteen ikkunaan.)