11.02.2009
    

Kalevala Karjalan ja Suomen taiteilijoiden silmin

Näyttely esittelee Kalevalan kuvituksen nykytulkintoja
  

 

 

 

Suomalainen kuvanveistäjä Jaana Bombin tutustuu, minkälaisen vaikutuksen tekevät paikallisiin taiteentuntijoihin hänen alkuveneensä. Mikko Ollikainen

Anna Umberg
Karjalan Sanomat
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 160 vuotta siitä, kun karjalaisten ja suomalaisten yhteinen eepos Kalevala näki päivänvalon. Petroskoin taidemuseossa avautunut näyttely Elävä Kalevala tarjoaa Kalevalan kuvituksen nykytulkintoja. Tämänkertainen näyttely esittelee Kalevalaa Karjalan ja Suomen taiteilijoiden silmin. Vuonna 1849 julkaistu eepos todentuu tähän päivään muun muassa maalauksina, piirroksina, installaatioina, taiteellisina objekteina ja veistoksina.
Yli sata vuotta sitten Elias Lönnrotin tekemästä Kalevalasta ovat kiinnostuneet monet taiteilijat. Kalevalan runot ovat innoittaneet mm. Mjud Metshevin, Mihail Tsybasovin, Boris Akbulatovin, Tamara Jufan, Nikolai Brjuhanovin, Georgi Stronkin, Juri Ljukshinin, Valentin Kurdovin luomistyötä. Näiltä taiteilijoilta on esillä katsojille tuttuja teoksia.
Nykyaikaiset taiteilijat tutustuttavat uusiin teoksiinsa. Katsoja näkee Kalevalan uudella tavalla. Monet työt on tehty nimenomaan tätä näyttelyä varten.

  

 

 

  

Lainansaanti on vaikeutunut melkoisesti Karjalassa

Talouskriisi on pakottanut rahalaitokset minimoimaan luottotappion riskit
  

Pankit miettivät velanmaksun järjestelyä irtisanottujen ja asiakkaidensa suhteen. Mikko Ollikainen

Oleg Gerasjuk
Karjalan Sanomat
Venäjän suurimpien pankkien Karjalan haaraosastot eivät ole lakanneet myöntämästä luottoja asiakkailleen, mutta lainaehtoja on tiukennettu tuntuvasti ja laina-aikoja lyhennetty joltisestikin. Rahalaitokset ensimmäisinä törmäsivät vaikeuksiin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.
– Loka-marraskuussa elettiin vaikeita aikoja, jolloin ihmiset olivat huolissaan omista rahavaroistaan. Ennen joulukuuta oikeus- ja yksityishenkilöt nostivat pankkitileiltään paljon rahaa, yli miljardin ruplaa, Venäjän keskuspankin Karjalan kansallispankin puheenjohtaja Jelena Kuleshova toteaa.
Pankkien luottomyyntimahdollisuudet supistuivat samalla 4,6 prosenttia, ja sen vuoksi pankkitalletukset sijoitusmuotona vähentyivät ensimmäisen kerran muutaman viime vuoden aikana. Loka-marraskuussa pankkien rahoitusresurssit supistuivat olennaisesti, ja rahalaitokset myönsivät vähemmän uusia lainoja.
Venäjän keskuspankki on ryhtynyt parantamaan tilannetta ja säännöstelemään pankkien likviditeettiä.

  

 

 

    

Heikko luonnonsuojelupolitiikka aiheuttaa ristiriitoja

    

Marina Petrova
Karjalan Sanomat
Luonnon- ja maisemansuojelua hoitavan elimen puute vaikuttaa kielteisesti Karjalan metsä- ja ympäristöaloihin. Myös uudistukset metsäalan toimeenpanoelinten rakenteessa jarruttavat luonnonsuojelun edistämistä tasavallassa.
– Viime vuonna Karjalan metsäkomiteasta tehtiin metsäministeriö. Se on kolmas uudistus valioelinten rakenteessa kolmen vuoden aikana. Luonnonsuojelutehtävät kuuluvat edelleenkin Karjalan maatalousministeriön toimipiiriin, vaikka viime vuosina se hoiti tehtävänsä huonosti, Karjalan SPOK-luonnonsuojelujärjestön johtaja Aleksandr Markovski sanoo.
Alueellisen luonnonsuojeluelimen puute aiheuttaa ristiriitoja metsänkäytössä. Viime vuonna Karjalan välimiesoikeus julisti pätemättömäksi Latvajärven metsänhoitoalueen 141. leimikon vuokrasopimuksen Karjalan metsäministeriön ja Komileszagotprom-puunhankintalaitoksen välillä.
Leimikko kuuluu suojavyöhykkeeseen, jolla hakkuutyöt on kielletty.

  

 

 

    

Sortavala panostaa matkailuun

    

Tänä vuonna Sortavalan hallintoalue aikoo sijoittaa matkailun kehittämiseen yli 100 miljoonaa ruplaa. Olga Gelman

Sortavalan kaikki matkatoimistot toimivat vakaasti vaikeasta finanssi- ja taloustilanteesta huolimatta. Kolmas Karjala -yrityksen johtajan Aleksandr Artemjevin mukaan hotellipalvelut nousivat viime vuonna 27 prosenttia, ravitsemispalvelut 26 ja matkailupalvelut 43 prosenttia. Samaan tahtiin yritys suunnittelee toimivansa myös tänä vuonna. Sortavalan hallintoalueen mitassa hotellipalvelujen määrä suureni viime vuonna 35 prosenttia ja matkailupalvelujen 65 prosenttia.
Nämä tiedot Artemjev esitti Sortavalassa äskettäin pidetyssä työtapaamisessa, johon osallistuivat tasavallan talouskehitysministeriön varajohtajan Jevgeni Kotkinin johtama edustajaryhmä sekä paikallishallituksen ja matkailualan paikallisten yritysten asiantuntijat.
Tapaamisessa oli mukana mahdollisia investoijia, poikkeustilahallinnon asiantuntijoita ja Sortavalan työvoimakeskuksen edustajia. Käsittelyn aiheeksi nostettiin pääasiallisesti ajankohtaisia ongelmia.
Nail Shabijev

   

 

 

    

Sortavalan asukkaat saavat tehokasta hoitoa kotikaupungissaan

    
Sortavalan suonitautiosastoon tulevat potilaat tutkitaan tietokonetomografin avulla.

Sortavalan asukkaiden mahdollisuudet saada pätevää lääkärinapua omassa kaupungissa ovat paranneet. Tasavallansairaalan osastona olevassa kaupunginsairaalassa toimii verisuonitauteja hoitavan tasavallankeskuksen haaraosasto.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat vuodesta toiseen olleet kuolinsyiden luettelon kärjessä. Esimerkiksi viime vuonna ne olivat kaupungin hallintoalueella miltei joka toisen kuolemantapauksen syynä. Siksi Karjalassa kehitetään sydän- ja verisuonitautisten kiireellisen hoidon järjestelmää. Siihen kuuluvat tasavallansairaalassa toimiva verisuonitautikeskus ja kolme sen osastoa – Sortavalassa, Karhumäessä ja Belomorskissa. Hanke kuuluu valtakunnalliseen ohjelmaan, jonka tavoitteena on torjua sydän- ja verisuonitauteja.
Sortavalan osastosta vastaava tasavallansairaalan varaylilääkäri Margarita Lesnyh sanoi, että Sortavalan osasto vastaanottaa potilaita Lahdenpohjasta, Pitkärannasta, Suojärveltä ja Sortavalasta.
Jelena Glibina
    

 

 

    

Louhen piiri

Ihmiset etsivät totuutta ja oikeudenmukaisuutta

    
Piirin välitystuomioistuimen henkilökunta: tuomari Anna Nikitina ja sihteerit Jelena Kobylkina ja Natalja Tihobajeva. Valeri Behterev

Louhen piirin välitystuomioistuin on toiminut vasta noin kaksi ja puoli vuotta. Henkilökuntaan kuuluu vain tuomari Anna Nikitina ja kaksi sihteeriä – Jelena Kobylkina ja Natalja Tihobajeva. Karjalassa on yli kolmekymmentä välitystuomaria. Petroskoissa, Kontupohjassa, Sortavalassa ja Kostamuksessa välitystuomarien huoltopiirit perustettiin seitsemän vuotta sitten, Kemin, Kalevalan, Mujejärven ja Louhen piiriin myöhemmin.
Lyhyenä toiminta-aikanaan Louhen piirin välitystuomioistuin on käsitellyt yli viisi tuhatta asiaa. Suurin osa niistä on siviili- ja hallintoasioita ja vain pieni osa rikosasioita. Tuomioistuin sijaitsee entisessä rakentajien asuntolatalon viidennessä kerroksessa. Huoneissa on tehty hyvä remontti. Työntekijöille on ostettu ajanmukaiset toimistolaitteet ja kalusteet. On myös internet.
– Sosiaalinen ja taloudellinen tilanne piirissä on vaikea. Tuotantolaitoksia menee konkurssiin, ja työttömyys suurenee. Se on lisännyt työtä meille. Ihmiset tulevat hakemaan meiltä totuutta ja oikeudenmukaisuutta, välitystuomari Nikitina sanoo.
Valeri Behterev
    

 

 

    

Kansallinen kulttuuri kannattaa säilyttää

Perhefestivaalin osanottajat vaalivat Karjalan perinteitä
    
Sergei (vas.), Ljudmila, Ivan ja Aleksandr Heinonen Kuittisesta on valittu perhefestivaalin parhaiksi. Marina Viglijeva

Ilona Veikkolainen
Karjalan Sanomat
Karjalaisia ja vepsäläisiä perheitä kokoontui tasavallan ensimmäiselle Syntymäkoti-perhefestivaalille Petroskoihin. Osanottajia oli tullut Kalevalasta, Kostamuksesta, Nuosjärveltä, Kuittisesta ja Kostamuksesta. Festivaaleille kokoontui seitsemän perhettä, joissa karjalaa ja vepsää puhutaan äidinkielenä.
Festivaalin voittajat valittiin neljän kilpailulajin perusteella. Naiset näyttivät ruoanlaittotaitoaan ja kestitsivät katsojia valmistamillaan kansallisilla herkuilla. Miehet esittelivät omin käsin valmistamiaan puutuotteita. Mummot tarinoivat perhehistorioita, ja nuoret esittivät pikkunäytelmiä.
Svetlana ja Leonid Kannojev tulivat perhefestivaaleille Kostamuksesta. Pariskunta osallistui kilpaan ensi kertaa. Svetlana oli riemuissaan osallistumisestaan.
– Perhefestivaaleja pitää järjestää joka piirissä. Tällaiset juhlat elvyttävät karjalaisia kansantapoja ja ihmiset haluavat tutkia kotiseutunsa tapoja, nainen miettii.		    

 

 

    

Elokuva kertoo vepsäläisen mytologian eläimistä

    
Kuvauksien aikana Larisa Smolina ja Vladimir Slavov kävivät melkein kaikissa Äänisenrannan piirin kylissä. Nikolai Abramov

Lehmät ja härät, kissat ja koirat, hirvi ja karhu sekä metsot soidinpaikoissaan ovat Živatad vepsläižiden elos (Eläimet vepsäläisten elämässä) -filmin sankareita. Sen esittelytilaisuus pidettiin viime marraskuussa Karjalan tiedekeskuksessa alkuperäiskansojen oikeuksille omistetussa kansainvälisessä seminaarissa.
Irina Vinokurovan kirja Eläimet vepsäläisten perinteisessä maailmankatsomuksessa näki päivänvalon Petroskoin yliopiston kustantamossa vuonna 2006. Venäjän tieteellis-humanitaarinen rahasto ja kansallisuuspolitiikan asioita hoitava komitea tukivat sen julkaisemista. Karjalan tv- ja radioyhtiön toimittajat kiinnostuivat kirjasta.
– Luettuaan Irina Vinokurovan kirjan kuvaaja Vladimir Slavov sai ajatuksen tehdä elokuva, toimittaja Larisa Smolina kertoo.
Nikolai Abramov
   

 

 

    

Hieman kuollut vaiko melkein elävä?

Tähän kysymykseen suomalainen taiteilija Heidi Hänninen yrittää vastata näyttelyssään
    
Mortuus non multus eli Hieman kuollut -näyttelyssä Heidi Hänninen nukkuu keskellä salia. Hänen unensa on luonnon unta. Julia Veselova

Julia Veselova
Karjalan Sanomat
Taiteilija Heidi Hänninen kertoo meille unista ja kuolemasta Mortuus non multus eli Hieman kuollut -näyttelyssään, joka on esillä Vyhod-mediakeskuksessa 15. helmikuuta asti. Näyttely on hänen kertomuksensa itsestään. Hänninen kertoo siitä, miten nuori suomalainen taiteilija pärjää Venäjällä, johon hän on rakastunut. Noin pari vuotta sitten taiteilija kävi ensimmäisen kerran Venäjällä, ja siitä ajasta Venäjä on ollut hänen suurin inspiraationsa.
Ensimmäisten matkojen aikana Hänninen kulki Venäjää pohjoisesta etelään ja lopulta taas pohjoiseen.
– Minä matkustin ensin Murmanskiin, missä koin kummallisen ja suuren pohjoisen kaupungin harmaine, jättiläismäisine kerrostaloineen keskellä tuntureita, Heidi Hänninen muistelee.
Murmanskissa monet kysymykset pyörivät taiteilijan mielessä. Onko tämä paikka todella olemassa, vai onko se unta? Sama ihmettely jatkui seuraavienkin matkojen aikana.
    

 

 

    

Lumilautailu ei ole pelkästään nuorten urheilu

Petroskoissa lumilautailua harrastetaan paljon, vaikka sopivia paikkoja on vähän
    

Aloittelijan on oltava valmiina siihen, että lumilautailua harrastava ei voi välttyä kaatumisilta. Julia Veselova

Darja Trofimova
Karjalan Sanomat
Viime vuosina talvi on pettänyt usein talviurheilulajien harrastajia. Karjalassa lunta ei ole ollut pitkään, sää on ollut melko lämmin. Jos on pakkasta ja sataa lunta, niin hiihdon ja luistelun ihailijat ovat onnellisia. On kuitenkin pelkoa, että tällainen sää ei kestä pitkään. Siksi suotuisat hetket täytyy käyttää hyväksi. Muutama vuosi sitten lunta odottavien porukkaan liittyivät myös lumilautailijat, joiden määrä Petroskoissa nousee vuosi vuodelta. Laskettelulaji houkuttelee yhä enemmän ihmisiä, teinien rinnalla sitä harrastavat myös aikuiset.
Lumilautailu on laskettelutapa laudalla, kun laskevan molemmat jalat sidotaan lautaan. Lautailu on jonkin verran epäluonnollista, koska jalat eivät liiku. Lautaa ohjataan kehon painon avulla. Siinä tarvitaan taitoa, pelkästään hiihdon kokemus ei siinä auta. Oppiminen vaatii kärsivällisyyttä, sisua ja päättäväisyyttä, koska aloittelija tuskin voi välttyä kaatumiselta.
– Aloittelijan huomaa heti, hänen on vaikea säilyttää tasapaino. Muutaman harjoittelun jälkeen hän pärjää laudalla paljon paremmin, viime vuonna lautailun aloittanut Viktor Lukashevitsh kommentoi.

   

 

 

    

Taitoluistelukilpailujen katselu sai miettimään

    
Helsingissä harjoitteleva Katja Botsharova aloitti luistelemisen Petroskoissa Olga Teslinovan oppilaana. Anastasija Salo

Taitoluistelun EM-kilpailut ovat ohi. Venäjän luistelijat saivat yhden kultamitalin – tanssipari Jana Hohlova ja Sergei Novitski, yhden hopeamitalin – pariluistelijat Juko Kavagutshi ja Aleksandr Smirnov ja yhden pronssimitalin – pariluistelijat Maria Muhortova ja Maksim Trankov. Valitettavasti kukaan miehistä ja naisista ei päässyt palkintosijoille yksinluistelussa.
– Vaikkei palkintoja tullut, pietarilainen Aljona Leonova luisteli erinomaisesti. Hän sijoittui neljänneksi, ja se on erinomainen tulos EM-kilpailujen ensikertalaiselle. Hänelle on eittämättä luvassa loistava tulevaisuus, kilpailuja seurannut Petroskoin 6. urheilukoulun valmentaja Olga Teslinova miettii.
Miesten yksinluistelun ennakkosuosikkeja olivat ranskalaiset. Katsojat palkitsivat heidän esiintymisensä myrskyisillä suosionosoituksilla. Voittajaksi selvisi ranskalainen Bryan Joubert.
Kaikissa mestaruuskilpailuissa sattuu kuitenkin myös epämiellyttäviä yllätyksiä. Israelilainen pariluistelija Jekaterina Sokolova satutti jalkansa luistimella.
Anastasija Salo
   

 

 

    

Hiihtäjät kilpailivat varvuin viehkotetulla ladulla

    

Hiihtojuhlan avajaisissa oli mukana veteraaneja, jotka olivat hiihtäneet ja kilpailleet Ljudmila Lukinan kanssa. Anatoli Tarasov

Jyskyjärvessä pidettiin hiihtokilpailut Ljudmila Lukinan muistoksi
Kalevalan piirin vanhassa karjalaisessa Jyskyjärven kylässä pidettiin 1. helmikuuta maineikkaan jyskyärveläisen hiihtäjän Ljudmila Lukinan muistokilpailut. Lukina oli Neuvostoliiton urheilumestari sekä moninkertainen tasavallan mestari, Karjalan hiihtojuhlien ja Krasnaja zvezda -urheiluseuran kilpailujen voittaja.
Lukinan muistokilpailujen aloitteentekijöinä toimivat Petroskoihin jo aikoja sitten siirtyneet hänen hiihtäjäystävänsä, entiset Jyskyjärven asukkaat, Nevan laivanvarustamon konemestari Anatoli Tarasov ja urheilumestari, Karjalan ansioitunut liikuntakasvatustyöntekijä Anna Natnjonkova.
He tekivät suuren työn kilpailujen onnistumisen hyväksi. Järjestäjät ottivat yhteyttä Jyskyjärven keskikoulun johtajaan Valentina Mjakushkinaan ja Kalevalan piirin urheilukomitean puheenjohtajaan Vera Daniljevaan ja saivat heistä hankkeen innokkaita tukijoita.
Stanislav Proshutinski

   

 

 

    

Nuoret ovat valmiit toimimaan

Karjalan nuoret kokoontuivat koulutusfoorumiin
    

Foorumiin tuli 180 nuorta edustajaa kautta Karjalan. Julia Veselova

Darja Trofimova
Karjalan Sanomat
Nuoret toiminnassa -koulutusfoorumin tavoitteena oli innostaa nuoria toimintaan, lisätä heidän aktiivisuuttaan ja mahdollisuuksiaan, joita heille tarjoaa nuorten vuosi. Tämä foorumi on nuorten vuoden ensimmäinen suurtapahtuma, joka viime viikonloppuna keräsi Petroskoihin nuoria tasavallan kaikista piireistä.
– Me haluamme saada nuoret ymmärtämään, että tänä vuonna heille tarjoutuu erikoinen mahdollisuus aloittaa oma uransa tai bisneksensä. Toivon tämän tapahtuman antavan toimintaintoa Petroskoin ja kaikille Karjalan nuorille, nuorisoasiainkomitean puheenjohtaja Maksim Mazurovski lausui foorumin avajaisissa.
Tällainen foorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa Karjalassa. Tämänkertainen tapahtuma oli aiemmin järjestetyistä suurin. Petroskoihin tuli 180 nuorta, jotka edustivat omia piirejään, kansalaisjärjestöjään sekä ikätovereitaan.

    

 

 

    

Verkkosivu nuorille petroskoilaisille

http://youth.karelia.ru tarjoaa tietoja kaupungin tapahtumista
    

Eri järjestöjen edustajat juhlivat mielellään Petroskoin nuoret -portaalin avajaisia. Julia Veselova

Julia Veselova
Karjalan Sanomat
Petroskoin nuoret -verkkosivu sai alkunsa koululaisten ja opiskelijoiden läsnä ollessa. Tällä tavalla Karjalan pääkaupungissa avattiin nuorisovuosi.
– Avajaisiin kokoontui yli 200 nuorta. Jokainen edusti omaa järjestöään. Järjestöjen johtajat, lasten vanhemmat ja vieraat joukkoviestimistä myös olivat mukanamme. Luulen, että nimenomaan nämä ihmiset tulevat portaalin ensimmäisiksi käyttäjiksi, hankkeen alullepanija Denis Rogatkin sanoi.
Portaalin tarkoitus on esittää nuorille tietoja kaikista tapahtumista, joita järjestetään Petroskoissa. Siellä he voivat lukea uutisia kaikista tulevista ja menneistä näyttelyistä ja konserteista. Sivustossa halukkaat voivat kysyä neuvoa asiantuntijoilta, esimerkiksi psykologilta. Sivustossa voidaan etsiä työtä. Siellä Petroskoin työllistämiskeskus ehdottaa avoimia työpaikkoja alaikäisille, opiskelijoille ja nuorille asiantuntijoille.
– On helpompi tehdä verkkosivustoja kuin esimerkiksi rakentaa taloja, Rogatkin selittää.

   

 

 

    

In memoriam

Allan Sihvola on poissa

   

Entinen kollegamme Allan Sihvola on poistunut luotamme. Hän toimi 16 vuotta äänitarkkailijana Karjalan televisiossa.
Sihvolan elämäntie ei ollut helppo. Hän oli niitä suomalaisia emigrantteja, jotka saapuivat vuonna 1933 Yhdysvalloista ja Kanadasta Neuvostoliittoon sosialismia rakentamaan. Sihvola syntyi vuonna 1920 Ohion osavaltiossa Yhdysvalloissa. Hän aloitti työtaipaleensa sekatyöläisenä Kontupohjassa. Sotavuosina hän joutui NKVD:n työarmeijaan.
Kiintymys musiikkiin johdatti Sihvolan televisioon. Hän omaksui äänitarkkailijan ammatin ja osallistui sitten uutislähetysten ja tv-näytelmien laatimiseen.
Muisto Allanista säilyy hänen ystäviensä ja kollegojensa sydämissä.
Kollegat Karjalan televisiosta