yhteiskunta / kesäkuu 3, 2016 - 10:17

Etnokylistä ja maistereista apua kielille

Marina Tolstyh
kuva: Lahden kaupunki
Suomalais-ugrilaisten kansojen VII maailmankongressi pidetään Sibelius-talossa Lahdessa 15.—17. kesäkuuta.

Suomalais-ugrilaisten kansojen VII maailmankongressissa Lahdessa etsitään uusia keinoja, joita kansat voivat hyödyntää kestävän kehityksen rakentamisessa eri elämänpiireissä. Karjalan tasavallasta kongressiin lähtee kaikkiaan 12 valtuutettua.

Irma Mullonen, kielentutkija

— Suomalais-ugrilaisten kansojen koulutukseen ja identiteettiin liittyvät kysymykset ovat minulle hyvin läheisiä. Kongressissa ohjaan teemaistuntoa ammatillisesta koulutuksesta.

Itämerensuomalaisten kielten opetusjärjestelmä on siirtynyt Petroskoin yliopistossa kandidaatin tutkintoon. Suomen, karjalan ja vepsän kielen pääsytutkinnot yliopistoon poistettiin, kieliä ei saa suorittaa yleisenä päästö- ja pääsytutkintona. Tämän vuoksi koululaisten kiinnostus kieliä kohtaan on vähennyt.

Kandidaattiohjelma ei sisällä riittävästi opintoviikkoja pätevien kieliasiantuntijoiden kouluttamiseksi. On tärkeä jatkaa maisteriohjelman opintoja kahden vuoden aikana. Ensi vuonna Petroskoin yliopistossa alkaa toimia maisteriohjelma, jonka nimi on Itämerensuomalaisten kielet Pohjois-Euroopan sosiaalisessa ja kulttuurisessa ympäristössä. Kandidaattitutkinnon jälkeen ei voi päästä töihin yliopistoon tai syventyä tieteeseen.

Elena Bogdanova, Kižin ulkomuseon johtaja

— Kongressissa kerron Kižin museon uudesta kehityskonseptiosta. Sen mukaan Kižillä tehdään tunnetuiksi Äänisniemen venäläisten ja Vienanmeren pomorien kulttuurien lisäksi myös karjaista, vepsäläistä ja suomalaista kulttuuria ja kieliä.

Ensi kesänä Kiži yhdessä Karjalan Liiton kanssa järjestää saarella karjalan kielen kurssit. Tulevaisuudessa saarelle rakennetaan myös Karjalan alkuperäiskansojen etnokylä, jossa voi maistella kansalliskeittiöiden herkkuja.

Elinympäristö on kuitenkin hyvin tärkeä kansan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Aikomus etnokulttuurikeskuksista ei ole toteutunut niin kuin on toivottu. Haluaisin, että keskuksissa puhuttaisiin karjalaa paljon enemmän kuin nyt.

On tärkeä vahvistaa myös osallistumiskulttuuria, jotta tavalliset ihmiset olisivat aktiivisesti mukana erilaisissa kulttuurilaitosten järjestämissä tempauksissa.

On hyvin tärkeä säilyttää karjalaista kansaa. 

Nadežda Kalmykova, maaseutumatkailuyrittäjä

—Minua kiinnostaa se, miten vähemmistökielten virallistaminen on vaikuttanut käytännössä niiden kehitykseen. Kongressissa esittelen esimerkkiä etnisen matkailun kehittämisestä. Tällä alalla olen työskennellyt vuodesta 2001 alkaen.

En yhdistä etnomatkailua kotikylääni Kinnermäkeen. Elän perheeni kanssa samoin kuin aiemmin siellä elettiin. Näytän matkailijoille ja vieraille sitä elämää, kun kylässä on aina eletty luonnollisesti. Tietysti otan vastaan turisteja kansanpuvussa, jonka panen päälle etupäässä vain kotikylässäni.

Etnomatkailu ei voi auttaa karjalan kielen kehityksessä. Puhun matkailijoiden kanssa useimmin venäjän tai suomen kieltä tai tulkin välityksellä.

Kuitenkin matkailu voi elvyttää autioituvia kyliä. Sen avulla voi entisöidä vanhoja puurakennuksia ja kehittää perinteisiä käsitöitä. Käsin ja perinteiden mukaisesti tehdyt esineet ovat nyt suosiossa. 

Lisää aiheesta lehdessä 01.06.2016

0 kommentit