yhteiskunta / huhtikuu 30, 2014 - 12:39

Haaveita ja nuoruus sodan jaloissa

Sergei Karpov
kuva: Sergei Karpov
Niin veteraanin sotapalvelus kuin siviilielämä ovat tuoneet mitaleja ja kunniakirjoja.

Petroskoissa asuva 89-vuotias sotaveteraani ja Venäjän ja Karjalan ansioitunut opettaja Grigori Tanaseitšuk tietää paljon suuresta isänmaallisesta sodasta. Hän on käynyt läpi puolet sodasta.

Tanaseitšuk muistaa hyvin ensimmäisen sotapäivän.

— 22. kesäkuuta 1941 alkoi Karhumäessä rauhallisesti. Oli poutapäivä. Ihmiset ihailivat kaunista aurinkoista ilmaa. Puolipäivän maissa vuodatettiin ensi kyynelet, koska meille ilmoitettiin, että sota oli syttynyt.

Joulukuussa 1941 Karhumäen väestö evakuoitiin Segežaan, koska suomalaiset joukot etenivät kohti Karhumäkeä. Talvella 1943 Segežassa 18-vuotias Tanaseitšuk kutsuttiin armeijaan.

— Jouduttuani rintamalle minulle annettiin alikersantin arvo. Kohta minusta tuli kersantti, jona palvelin sodan loppuun asti.

Sodan aikana Tanaseitšuk oli tykin suuntaajana. Hän taisteli ensin Brjanskin lähistöllä. Hänen mukaansa siellä ei käyty tuolloin suuria taisteluita, vaan oli melko rauhallista.

— Oikeaa sotaa tunsin ollessani napaseudulla, jonne minut lähetettiin Kantalahden suuntaan. Siellä kulki rintama Alakurtin ja Kantalahden välillä. Sielläkään ei käyty ankaria taisteluita, vaan ammuttiin joskus toisiaan, Tanaseitšuk toteaa.

Lue lisää Karjalan Sanomista 30. huhtikuuta.

0 kommentit