yhteiskunta / toukokuu 8, 2014 - 11:36 / päivitetty toukokuu 8, 2014 - 13:38

Historia opettaa välttymään virheiltä

Anna Tarzalainen
kuva: Petroskoin valtionyliopisto
Petroskoin valtionyliopiston tutkija Sergei Verigin esittelee uutta kirjaa, johon on koottu mm. ennen salassa pidettyjä asiakirjoja.

Neuvostoliiton ja Suomen suhteiden historiasta kertovaan uuteen kirjaan on koottu Nikolai Baryšnikovin ja Einar Laidisen kirjoituksia, joista osa on nyt julkaistu ensimmäisen kerran. Kirja esiteltiin aluksi Pietarissa, myöhemmin Petroskoissa ja sitten myös Helsingissä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa.

Nikolai Baryšnikov ja Einar Laidinen ovat tutkineet Neuvostoliiton ja Suomen suhteiden historiaa usean vuoden ajan. Heidän nimensä on tunnettu Venäjällä ja Suomessakin.

Neuvostoliiton ja Suomen suhteiden historiasta -nimisen kirjan pääaiheina ovat vallankumous, talvisota ja jatkosota.

— Kirja täyttää niin sanottuja historian valkoisia läiskiä Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa vuosina 1920—1950. Mukana on tietoja, joita aikaisemmin ei ollut tutkittu, Petroskoin valtionyliopiston historiallisen tiedekunnan dekaani ja kirjan tekijä Sergei Verigin kertoo.

Kirjaan on otettu uusia asiakirjoja, jotka oli löydetty suomalaisista ja venäläisistä arkistoista.

— Kirjan sisältö on mielenkiintoinen. Aikaisemmin osa aineistosta ei ollut monille saatavilla, Verigin sanoo.

Mielenkiintoisesta sisällöstä huolimatta kirjan ensimmäinen painos ei ole suuri. Sitä on painettu vain 700 kappaletta. Suurin osa levikistä on jäänyt Pietariin.

Pietarilainen Nikolai Baryšnikov osallistui Suureen isänmaalliseen sotaan ja hän oli kiinnostunut Suomen ja Neuvostoliiton välisestä historiasta. Petroskoilainen Einar Laidinen oli valtion turvallisuuskomitean eversti. Hänen ansiostaan monet arkiston asiapaperit tulivat saataville.

 

Kirjaesittelyssä Petroskoissa kävivät suomalaiset historiantutkijat ja kirjailijat Pekka Iivari ja Veikko Erkkilä Lapista. Suomalaiset sanoivat, että sodan tutkimus on venäläisten ja suomalaisten yhteinen asia. Vain yhdessä suomalaiset ja venäläiset historiantutkijat voivat saada uusia tietoja sodasta.

Suomalaiset vieraat ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön venäläisten kollegojensa kanssa. Kirjaesittelyn aikana Iivari ja Erkkilä kertoivat halustaan käsitellä tulevaa yhteistyötä. Aiheena voisi olla niin sanottu Lapin sota vuonna 1944.

Toisen maailmansodan loppuvaiheessa käyty Lapin sota Suomen ja Saksan välillä on vähän tutkittu historian sivu niin Suomessa kuin Venäjällä. On olemassa faktoja ja mielipiteitä, että vetäytyessään Pohjois-Suomesta saksalaiset tuhosivat rakennuksia ja miinoittivat alueita.

Suomalaiset tutkijat kiinnittävät suurta huomiota natsismin jälkiseurausten tutkimiseen maailman historiassa. Viime vuosien tapahtumat Euroopassa ja Ukrainassa ovat osoittaneet, että kansallissosialismin ideat ovat löytämässä yhä enemmän kannattajia eri maissa. Historia opettaa, että silmän sulkeminen todellisuudelta voi johtaa maailman tason tragedioihin ja valtaviin ihmisuhreihin.

Kirjaesittelyn venäläiset ja suomalaiset osanottajat sanoivat ymmärtävänsä Venäjän huolestuneisuutta ”ruskean ruton” uudestisyntymisestä, koska Venäjä on kaikkien eniten kärsinyt saksalaisten miehityksestä. Suomalaisten mielestä suomalaisen yhteiskunnan on tärkeä säilyttää hyvät naapuruussuhteet Venäjän kanssa ja näyttää, ettei Suomi ole uusnatsismin kannattaja. Tässä asiassa vastaavat suomalais-venäläiset tutkimusprojektit auttavat paljon.

0 kommentit