kulttuuri / toukokuu 24, 2019 - 11:08 / päivitetty toukokuu 24, 2019 - 11:08

Karjalainen kultaseppä saa muistopatsaan

Anna Umberg

Muistopatsas pystytetään tunnetulle kultasepälle Mihail Perhinille vuoden 2020 toukokuussa, jolloin hänen syntymästään tulee kuluneeksi 160 vuotta. Venäjältä ei löydy sellaisia kultasepän muistolle omistettuja muistomerkkejä. Maailmassa niitä on yhteensä kolme.

Ehdotuksen teki Venäjän kultaseppien liitto. Idea muistopatsaasta syntyi vielä toukokuussa 2017. Nyt idea on jalostunut jo niin pitkälle, että sille on vahvistettu tekijä ja aloitettu rahankeräys. Hanke toteutetaan lahjoitusten avulla.

Muistopatsas tehdään pietarilaisen Pavel Kaltyginin luonnoksen mukaan. Itse Pavel on kotoisin Petroskoista, mutta nyt hän asuu Pietarissa. Hän on valmistunut Pietarin Repin-instituutista.

— Vasta helmikuussa 2018 ehdotimme ideaa Venäjän kultasepän kaupan klubille. Viime kesäkuussa otettiin vastaan ehdotuksia muiltakin tekijöiltä. Heinäkuun alussa esittelin muistomerkkiluonnokseni ja se hyväksyttiin, Pavel Kaltygin kertoo.

Peter Carl Fabergé teki pääsiäismunia apulaisineen Venäjän keisariperheelle vuosien 1885 ja 1917 välisenä aikana. Yhtenä kisällinä oli Jallahden kylästä syntyisin ollut Mihail Perhin. 16-vuotiaana hän lähti Pietariin ansaitsemaan rahaa ja tuli tunnetun kultasepän oppilaaksi. 

Vuonna 1885 ensimmäisen Fabergén pääsiäismunan teki juuri Mihail Perhin. Jatkossa mestarin työpaja vastasi keisarin pääsiäismunista. Siinä tehtiin yhteensä 28 munaa 52 munasta.

Ajatuksena on, että Perhinin patsas tullaan sijoittamaan Puškinskajakadun ja Äänisjärven rantakadun alueelle. Patsaan ulkonäön lisäksi suunnitellaan myös puistikon kunnostusta.

— Tärkeintä on noudattaa erittäin tarkasti historiallisia yksityiskohtia. Pitää kerätä mahdollisimman paljon historiallista aineistoa Mihail Perhinistä. Olemme löytäneet kultasepän valokuvia ja tutkineet 1800-luvun lopun pukuja. Olemme löytäneet esimerkiksi 1800-luvun sorvin, jonka mukaan tehdään suurennettu malli, Kaltygin sanoo.

Patsaasta tulee iso, se on noin 4, 5 metriä korkea. Materiaalina on vadelmaa kvartsiittia ja pronssia.

Lisää aiheesta Karjalan Sanomissa 22. toukokuuta. 

0 kommentit