yhteiskunta / tammikuu 11, 2018 - 15:52

Kielen status esille tänäkin vuonna

Marina Tolstyh
kuva: https://vk.com/album
Karjalankieliset laulut ja perinteiset tanssit ovat niitä tärkeitä siteitä, jotka yhdistävät eri sukupolviin kuuluvia karjalaisia. Kuvassa on karjalaisten konsertti Veskelyksen etnokulttuurikeskuksessa lokakuussa.

Karjalaisten 8. kerähmön valtuuston puheenjohtaja Tatjana Klejerova on varma, että karjalan kielen ja kulttuurin kehityksen kannalta ensi vuoden päätehtävänä on jatkaa työtä karjalan kielen virallistamiseksi Karjalan tasavallassa.

— Ellemme tartu toimeen kielistatuksen parissa, karjalan kieli voi hävitä. Syitä kielen katoamiselle löytyy riittävästi. Karjalan ja vepsän kielet ovat joutuneet uhanalaisten kielten ryhmään. Kouluissa kieliä opiskellaan nykyään hyvin vähän, Klejerova havaitsee.

Klejerova toi aiheen karjalan kielen statuksesta uudelleen esiin Karjalan tasavallan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvoston istunnossa joulukuun lopussa.

Karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten neuvoston istuntoon osallistunut Karjalan lainsäädäntökokouksen jäsen Valeri Šottujev tietää keinon parantaa Karjalan asukkaiden suhtautumista karjalan kielen virallistamista kohtaan. Hänen mielestään asukkaille täytyy kertoa karjalaisista sota- ja työsankareista ja karjalaisten saavutuksista.

— Täytyy myös esittää julkisuudessa menestyviä maatalous- ja tuotantolaitoksia, joissa työskentelee enimmäkseen karjalaisia. Silloin asukkaiden suhtautuminen karjalan kieleen muuttuu nykyistä positiivisemmaksi, Šottujev vakuuttaa.

Neuvostossa Karjalan suomalaisia edustaa viisi henkilöä. Yksi heistä on Karjala-Suomi-ystävyysseuran puheenjohtaja Jelena Barbašina. Hän sanoo huomanneensa viime aikoina, että paikallisten suomalaisten ja inkeriläisten identiteettiin liittyvistä aiheista keskustellaan neuvoston istunnoissa harvoin.

Hänen mielestään se johtuu siitä, että Karjalassa ei ole yhdistystä tai muuta yhteiskunnallista tahoa, joka tekisi jatkuvasti töitä suomen kielen ja kulttuurin hyväksi.

— Nykyään Karjalan inkerinsuomalaisilla ei ole toimivaa kansalaisjärjestöä, joka suojelisi oman kansansa etuja, Barbašina perustelee.

Lisää aiheesta lehdessä 10.01.2018

0 kommentit