yhteiskunta / maaliskuu 5, 2015 - 09:41

Kielipesät voivat pelastaa vähemmistökieliä

Marina Tolstyh
kuva: Jelena Gagarina
Petroskoin Lumikello-päiväkodin karjalan kielen opettajat Mirja Hotejeva ja Maikki Volhonova oppivat yhdessä lasten kanssa karjalaa.

Karjalan tasavallan kieliaktivisti Natalja Antonova on sitä mieltä, että Karjalan suomensukuiset kielet ovat edelleenkin häviämisen vaarassa, vaikka kielten pelastamiseksi ja elvyttämiseksi on tehty viime vuosikymmeninä melko paljon:

— Sosiaalimediaan on perustettu kymmeniä kieliryhmiä, satoja ihmisiä haluaa keskustella verkossa kieliteemoista. Huolimatta siitä kieliympäristö puuttuu. Karjalan kieltä puhuvat ylipäänsä 60—80 vuoden ikäiset.  Perheissä ei ole enää tarvetta puhua karjalan kieltä.

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa -hankkeen Venäjän koordinaattori Antonova on varma, että kielipesä on ainoa tehokas keino elvyttää karjalan, suomen ja vepsän kielen käyttöä tavanomaisessa arkielämässä:

— Kielipesä antaa mahdollisuuden palauttaa kielet perheisiin. Nykyään päätarkoituksena on laatia kielipesä-opetusohjelma, joka vastaa valtion uusia opetusstandardeja. Sen voi hyväksyä sitten alueen varhaiskasvatuksen kieltenopetusohjelmaksi, Antonova hahmottelee.

Hanketta on rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto, joka on myöntänyt tänä vuonna hankkeelle lisää 440 000 euroa. Karjalan puolesta hankkeeseen osallistuu ainakin 20 päiväkotia, jotka saavat kansallisten kielten ja kulttuurien opetuksessa tarvittavia oppimateriaaleja. 

Antonova on sitä mieltä, että Karjalassa ei ole toistaiseksi yhtään kielipesää. Tällä hetkellä seitsemässä päiväkodissa Karjalassa käytetään eniten kielikylpymenetelmää.

Karjalankielisiä kylpyjä tarjotaan Petroskoin 56. ja 20. päiväkodissa sekä myös Aunuksessa, Prääsässä, Vuokkiniemessä ja Veskelyksessä. Ainoa suomenkielinen ryhmä on Petroskoin 107. päiväkodissa. Sen pohjalle oli perustettu neljä vuotta sitten kielipesä, joka lopetti toimintansa puolentoista vuoden kuluttua perustamisestaan.

— Karjalassa on tarpeeksi resursseja kielipesien toimintaan. Kieltenopettajille täytyy järjestää säännöllisesti kielikylvyt ja antaa rahatukea lisätäkseen heidän motivaatiota puhumiseen omalla kielellä, Antonova ajattelee.

Lisää aiheesta lehdessä 04.04.2015

0 kommentit