koulutus / elokuu 30, 2017 - 17:09

Kilpailut, palkinnot ja oppikirjat tueksi

Marina Tolstyh
Kalevalan suomen kielen opettaja Valentina Kovalenko kesälomalla ulkomaanmatkalla.

Lukuvuosi on ovella. Kuinka hyvin suomen kielen opettajat pärjäävät kielenopetuksessa nyt? Mitä on parannettava ja miten voi motivoida koululaisia kielen opiskeluun?

Valentina Kovalenko, Kalevala: Koulussamme on kaksi ensimmäistä luokkaa, joista toisella opetetaan suomea ja toisella varsinaiskarjalaa. Kiinnostus kieliin on säilynyt. Siitä kertoo se, että 10. ja 11. luokilla vain harvat kieltäytyvät vapaaehtoisista kieliopinnoista.

Kalevalan Uhut-seura ja Suomen Pudasjärven Kesseli-järjestö palkitsevat vuosittain muutaman koululaisen heidän menestyksestään karjalan ja suomen opinnoissa.

Toivoisin, että oppilaamme olisivat tekemisissä muiden ikätovereidensa kanssa, jotka opiskelevat suomea. Niin lapset pääsevät tietämään kielen käyttömahdollisuuksia.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Kalevalan koulun ja Suomussalmen lukion yhteistyön aloittamisesta.

 

Olesja Kaneva, Louhi:Viime syyskuussa Louhen koulussa ja Petroskoin 3. koulussa käynnistetty Kavereita-kielihanke jatkuu tänäkin vuonna. Hankkeessa koululaisten ryhmät tekivät vaihtomatkat, jotka lasten vanhemmat kustansivat pääosin itse. Viime kerralla Louhen piirin hallinto maksoi vain lasten matkan Louhesta Petroskoihin.

Ensi tammikuussa järjestämme taas Jouluseikkailu-kielikilpailun, johon kutsumme koululaisia tasavallan eri piireistä. Viime kerralla osallistujia tuli omin varoin Kepasta, Kiestingistä, Pääjärveltä ja Petroskoista. Toivon, että osallistujien määrä kasvaa kuitenkin.

Koulussa ei ole riittävästi oppikirjoja, minkä takia annan kirjat lasten käyttöön vain oppitunneilla.

 

Irina Hotejeva, Petroskoi:On ikävä, että suomen kielen opiskelu pitkänä kielenä lähestyy Petroskoin 17. kymnaasissa loppusuoraa. Koulun tänä vuonna aloittavat eivät lue suomea. Sanotaan, ettei halukkaita muka löytynyt. Koulussa painotetaan nyt englannin kielen syvälliseen opiskeluun.

Odotamme nykyisiä oppikirjoja, jotka on tehnyt koulun entinen suomen kielen opettaja Irina Syrjäläinen. 5. ja 6. luokan oppikirjat on hyväksytty julkaistavaksi jo muutama vuosi sitten, mutta niitä ei ole vielä painettu.

Karjalassa 9. luokan jälkeen on mahdollista suorittaa suomen lopputentti, jos kieltä luetaan äidinkielenä. Kymnaasissa suomea opetetaan vieraana kielenä. Tämän takia 9. luokan jälkeen joudutaan suorittamaan vain englannin kielen tentti.

 

Vitali Jakimainen, Tšalna: Suomen kielen tilanne koulussa on suhteellisesti kunnossa. Lapsilla on oppikirjoja, mutta niiden valinta ei ole kovin suuri. Käytössä on etupäässä 1990-luvulla julkaistuja kirjoja.

Tänä lukuvuonna opetan suomea vain kolmelle oppilaalle 6. luokalta. Kaikkiaan suomea lukee noin 50 lasta 5. luokalta alkaen. Se on viides osa koululaisten lukumäärästä.

Koululaisten kiinnostus suomen kieleen on pienempi kuin englannin kieleen, mutta pyrimme edelleenkin kehittämään koulussa etnokulttuurikoulutusta ja kielenopetusta.

Koululla ei ole yhteistyötä suomalaisten koulujen kanssa, eikä koululla ole varoja järjestää kielimatkoja Suomeen.

 

Marina Andrejeva, Kontupohja: Viime toukokuussa Kontupohjan 3. koulun päättivät viimeiset oppilaat, jotka lukivat suomea. Viime vuosina minulla oli vähän suomen kielen työtuntimäärä, minkä takia opetin koululaisille myös Minun Karjalani -oppikurssia.

Kielenopetuksen lopettamisen takia jäin ilman työtunteja, minkä takia jouduin eroamaan työstä. Tänä lukuvuonna aloitan ensimmäisen luokan opettajana kaupungin toisessa koulussa.

Tulin Kontupohjan kouluun töihin vuonna 2003. Silloin suomen kielen opettajia oli kuusi.

Minulle ehdotettiin, että opettaisin suomea 3. koulussa kielikerhossa neljä kertaa viikossa. En ole vielä mitään vastannut.

Juttu on lehdessä 30.08.2017

0 kommentit