kulttuuri / joulukuu 13, 2012 - 15:07

Kulttuurikeskuksen ovi Petroskoissa on auki eri kansoille

Marina Tolstyh
kuva: Julia Veselova
Inkeri-kuoro laulaa kansallisten kulttuurien keskuksen juhlakonsertissa Musiikkiteatterissa.

Karjalan karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten aktivistit ovat perustaneet kansallisten kulttuurien keskuksen Petroskoihin 20 vuotta sitten kansojensa tukemiseksi. Nykyinen keskus edistää sekä kantakansojen että tasavaltaan muuttaneiden kielivähemmistöjen kulttuureja ja auttaa resursseillaan piirien kulttuuritaloja ja klubeja.

Esimerkiksi, venäläiset pomorit, ukrainalaiset, gruusialaiset, juutalaiset ja monet muut ovat myös saaneet keskuksen tukea omalle kulttuurilleen. Nykyään keskus on yhteistyössä noin 40 kansallisen yhdistyksen ja yhtyeen kanssa.

— Muut vähemmistöt haluavat myös huomiota omaan kulttuuriinsa ja mahdollisuuksia tavata samalla paikalla. Oikeastaan kulttuurikeskus on välittäjänä kansallisjärjestöjen ja valtion hallinnon yhteistyössä, keskuksen johtaja Olga Vlasova sanoo.

Keskuksen ja Kuhmon Juminkeko-säätiön välisen hankkeen mukaan eri paikoilla Karjalassa toimii yhdeksän etnisen kulttuurin keskusta. Esimerkiksi Belomorskissa on Pomorien kulttuurikeskus, Paateneessa on Seesjärven karjalaisten keskus, Munjärvenlahdella on lyydiläisten keskus. Samanlaiset keskukset ovat auki myös Aunuksessa, Prääsässä, Soutjärvellä ja Veskelyksessä. Tšalnan inkerinsuomalaisten kulttuurikeskus on toiminut jo 10 vuotta.

Mikä voi yhdistää Karjalaan jääneitä suomalaistaustaisia asukkaita?

— Kansanjuhlat Suomen kalenterista voisivat yhdistää Karjalan suomalaisia. Petroskoin inkerinsuomalaiset pitävät pikkujouluja. Aiemmin he viettivät myös äitienpäivää, keskuksen johtaja Vlasova sanoo.

Vlasovan mielestä inkerinsuomalaisten ja suomalaisten kulttuuriahjot ovat jääneet vain Petroskoihin ja Tšalnaan, muita merkittäviä kulttuuriahjoja Karjalassa ei hänen mielestään ole.

Lisää voit lukea lehdestä 12.12.2012

 

 

 

 

0 kommentit